Tulosta
 
*

ROVANIEMEN Uusien aluelautakuntien muodostamisprosessi aluelautakunnan jäsenen ja kyläläisen silmin

Viisi uutta aluelautakuntaa Rovaniemelle

Vuoden 2012 alussa Rovaniemen kaupunki alkoi kysellä kylien kiinnostusta aluelautakuntatoimintaan. Kaupunki järjesti kylällä kuulemistilaisuuden ja lähetti kyläyhdistykselle kyselyn kylän halukkuudesta lähteä mukaan aluelautakuntakokeiluun vuosiksi 2013–2016. Kyläläiset olivat epäileväisiä ja vaikuttamismahdollisuudet mietityttivät. Onko tarkoitus vain nimellisesti siirtää päätöksenteko lähemmäs: samat päätökset tehtäisiin riippumatta siitä, tehdäänkö päätös toimialalautakunnassa vai aluelautakunnassa? Kiinnostusta kokeiluluontoiseen, uudenlaiseen vaikuttamismahdollisuuteen kuitenkin löytyi, joten Rovaniemelle perustettiin viisi uutta aluelautakuntaa.

Koulutusta tarvitaan

Kylät pitivät avoimet kyläkokoukset ja paikalla ollut joukko esitti kultakin kylältä kaksi edustajaa: yhden naisen ja yhden miehen. Kaupunginvaltuusto nimesi jäsenet, henkilökohtaiset varajäsenet, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Aluelautakuntien toiminta alkoi jäsenten koulutuksella ja ensimmäisillä kokouksilla. Koulutus oli ensiarvoisen tärkeää, kun jäsenillä ei välttämättä ollut aiempaa kokemusta luottamustehtävistä. Koulutusta on saatu pyynnöstä tänä vuonna lisää ja sitä tarvitaan jatkossakin. Pikkuhiljaa kaupungin organisaatiorakenne ja päätöksentekoprosessit alkavat aueta myös minulle – nuorelle perheenäidille, opiskelijalle, tavalliselle kyläläiselle.

Rovaniemen kaupungin maaseudun kehittämisohjelma pohjana

Seuraavaksi kylien ilmoitustauluille ilmestyivät mainokset Maaseudun kehittämisohjelman avoimista kyläkokouksista ja aluelautakunnan kehittämissuunnitelman valmistelutyöpajoista. Tarkoitus oli tehdä Rovaniemen kaupungin maaseudun kehittämisohjelma pohjaksi aluelautakuntien kehittämissuunnitelmille. Varmasti monelle kyläläiselle jäi epäselväksi, mitä nämä sanahirviöt ovat ja miten ne häneen liittyvät. Osallistujia oli Alakemijoella vähän verrattuna asukaspohjaan. Mielestäni aluelautakunnan kehittämissuunnitelma olisi pitänyt koota alueen kylien kehittämissuunnitelmista ja taas niiden pohjalta tehdä Maaseudun kehittämisohjelma. Nyt lähidemokratiaa edistävässä toimielimessä edettiinkin ylhäältä alaspäin.


Tarvitaan enemmän yhteistä toimintaa

Aluelautakunnalla on vuosittain 8–10 kokousta, jotka venyvät monituntisiksi. Aluelautakunnat ovat pitäneet yhden avoimen kokouksen vuodessa. Alakemijoella osallistujia on ollut hyvin vähän muihin aluelautakunta-alueisiin verrattuna. Vuoden 2014 alusta asti aluelautakunnalla on ollut myös palvelujen järjestämisvastuu. Päätöksenteko on ollut rutiininomaista ja on jäänyt epäselväksi, miten pystymme vaikuttamaan päätösesityksiin. Aluelautakunta on tavannut kyläyhdistysten jäseniä kerran vuodessa, mutta aluelautakunnan jäsenet eivät ole juuri tavanneet toisiaan kokousten ja koulutusten ulkopuolella. Jokaisen kyläläisen postilaatikkoon tipahtaa kaksi kertaa vuodessa alueen tiedotelehtinen. Ajankohtaisena asiana Alakemijoella on noussut muun muassa Valtatie 4:n turvallisuus, mikä on puhuttanut paljon myös Hirvaan kylän Facebook-ryhmässä. Enemmän tarvittaisiin keskustelufoorumeita, tapaamisia, tutustumista ja yhteistä toimintaa kyläläisten, yhdistysten, järjestöjen ja aluelautakunnan välillä.

Aluelautakunnasta kylien yhteisen kehittämistoiminnan veturi?

Reilun vuoden kokemuksen perusteella aluelautakunnan parasta antia ovat verkostot ja uusien ihmisten tapaaminen. On tärkeää tietää, keneen tulee ottaa yhteyttä, kun kaikki ei mene niin kuin pitäisi. Kokousten päätöksenteon ohella voimme viedä asioita eteenpäin yhteistyöllä. Aluelautakunta voi toimia alueen kylien yhteisen kehittämistoiminnan veturina. Jos saamme aikaan jotain konkreettista ja näkyvää, se osoittaa kyläläisille aluelautakunnan tarpeellisuuden.

Tiedotusta, tiedotusta ja tiedotusta

Suurimpia ongelmia alueemme aluelautakunta- ja kylätoiminnassa on osallistumisen puute. Avoimiin kokouksiin ja valmistelutyöpajoihin on osallistunut alle prosentti alueen väestöstä. Meidän täytyy keksiä, miten ihmiset saadaan osallistumaan. Meidän tulisi hyödyntää sähköisiä välineitä ja muun muassa sosiaalista mediaa. Aluelautakunnan jäsenten ja erityisesti puheenjohtajan rooli ja asenne ratkaisevat: meidän tulisi tiedottaa avoimesti ja ihmisläheisesti toiminnastamme ja näyttää esimerkkiä osallistumalla itse aktiivisesti erilaiseen toimintaan.

Tietoa Rovaniemen aluelautakunnista löytyy myös http://yle.fi/uutiset/koko_rovaniemi_testaa_lahidemokratiaa/6470005

Kirjoittaja: Satu Söderlund, Alakemijoen aluelautakunnan jäsen ja Hirvaan kyläläinen