Tulosta
 
*

Maakuntatapaaminen Varsinais-Suomessa, Parainen 24.9.2014

Varsinais-Suomen tilaisuuteen oli yhdistetty SOTE-uudistuksen esittely (Viveca Arrhenius/STM ja Siv Sandberg/Åbo Akademi), kielelliset palvelut ja SOTE (Monica Avellan) sekä YTR:n ja HAMA-verkoston esittely. Paikalla oli yhteensä 32 henkilöä, joista 9 oli kiinnostunut olemaan mukaan HAMA-verkoston tiedotuslistalla ja 2 tiiviimminkin mukana toiminnassa.

”Mitä SOTE merkitsee itse asiassa” oli merkitty Siv Sandbergin otsikoksi. Mitä se merkitsee paikallisdemokratialle ja kunnalliselle itsehallinnolle? Kyseessä on kuntayhtymämalli, joka pohjautuu kuntien toimintaan. Sillä ei ole verotusoikeutta, suuret kunnat pysyvät tuottajina tässä järjestelmässä ja rahoitussysteemi on vielä auki. SOTE-mallissa on yhdistetty suuri määrä palveluja radikaalilla tavalla. Oletuksena on, että vain pieni osa asukkaista ymmärtää, kuinka terveydenhoitoalueet toimivat. Demokratian oletetaan perustuvan poliittisesti valittujen hallitusten toiminaan. Hänen mukaansa SOTE-uudistus vapauttaa kansalaiset kunnallisen demokratian pakkopaidasta. Vapaa kansalainen valitsee itse ja äänestää jaloillaan, sen sijaan, että kunnalliset päättäjät tekisivät päätökset hänen puolestaan. Kuntalaisten tarpeet, ongelmat ja tyytymättömyys tulevat aina olemaan kunnallisten päättäjien asia, riippumatta siitä, mistä tarve, ongelma tai tyytymättömyys johtuvat.

Keskustelussa nousi esille huoli palvelujen keskittämisestä suuriin kuntiin.

Paraisten kaupungin lakimies Monica Avellan kertoi kielellisistä palveluista uudessa SOTE-mallissa.  Paraisilla 57 % asukkaista on suomenkielisiä, 42 % ruotsinkielisiä, 1 % muun kielisiä. SOTE-laki sanoo, jos on kaksikielinen alue, asiakkaiden tulee saada käyttää omaa kieltää - palveluja on tarjottava sekä suomen että ruotsin kielellä. Jos alueella on vain suomenkielisiä kuntia, työkieli on suomi ja sillä tarjotaan palveluja – silti asiakkailla ja potilailla on oikeus puhua omaa kieltään ja saada asiakirjat omalla kielellään.

Pohjoismaiden kansalaisilla on oikeus käyttää omaa kieltään ja SOTE-alueen on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että pohjoismaiden kansalaiset saavat tulkkaus ja käännösavun. Asiakkaan ja potilaan osallistuminen turvataan tulkkauksella, jos hänellä ja henkilöstöllä ei ole yhteistä kieltä tai jos hän ei aisti-/puhevamman tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi. Suomen hallintolain mukaan viranomaislähtöiset asiat on hoidettava tulkkauksen osalta asianosaisen kielelle.

Jos SOTE-alueilla on kaksi kielisiä kuntia, on perustettava vähemmistökielten lautakunta, joka valvoo, että kielelliset oikeudet toteutuvat SOTE-alueilla. Se selvittää, arvioi, ja määrittelee vähemmistön palvelujen tarvetta. SOTE-alueen päätöksenteossa tulee ottaa huomioon lautakunnan selvitykset, arviot ja määrittelyt palvelujen tarpeesta. Sen on laadittava vuosittainen kertomus aiheesta.

Laura Johansson esitteli kylien roolia SOTE-reformin jälkeen. Hän kertoi mm. Etelä-Karjalan Mallu-autosta.

Heikki Liede kertoi Särkisalosta, joka on 700 asukkaan entinen saaristokunta, nykyinen Salon kaupungin osa. Särkisalon palveluja on tarkasteltu uudelleen kuntaliitoksen jälkeen - Salon taloudellisen tilanteen heikennyttyä myös haja-asutusalueen palveluja heikennetty. Mm. Särkisalon vanhusten palveluasumisyksikkö lakkautettiin ja uusi perustettiin Perniöön. Särkisalossa on aktiivisesti toimivia yhdistyksiä, vahva yhteisöllisyys ja talkoohenki. Hyvä esimerkki on halu pitää vanhuksista huolta: joka keskiviikko järjestetään alueen vanhuksille yhteinen kahvitilaisuus. Järjestäjinä toimivat 7 yhdistystä, jotka vastaavat kahvitilaisuuksista vuorollaan. Tilaisuuksissa on välillä ohjelmaa ja välillä ei. Kyseessä on monelle vanhukselle viikon tärkein tapahtuma.

Tavoitteena on uudistaa tapoja toimia siten, että vanhukset voivat asua mahdollisimman pitkään kotona. Särkisalokotiyhdistys on aktiivinen toimija. Alueella yhteisöllisyys vahvaa ja järjestöt korvaavat omalla toiminnallaan julkisia palveluja.

Kirjoittaja: Tarja Lukkari, erityisasiantuntija, HAMA-verkosto