Tulosta
 
*

Keski-Pohjanmaa biotaloudella nousuun – Keski-Pohjanmaan Biolaakso

Keski-Pohjanmaan alueen asukasluku vuonna 2012 oli 182 800 eli 3 % koko Suomen asukasluvusta. Alueelle on kuitenkin noussut merkittävä biotalouden keskittymä osaamisen ja yritysrakenteen kautta.  Alueelta löytyy paljon osaamista tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kautta. Alueen yritysrakenne pohjautuu jo perinteisesti biotalouteen, sillä puunjalostus työllistää 1100-1200 htv, bioenergia 1000 htv ja elintarviketeollisuus 1200-1300 htv. Metsät kasvavat vuosittain 300.000 m3 enemmän kuin niitä hyödynnetään. Samoin maidon ja naudanlihan tuotanto on 17 % koko maan tuotannosta ja ruokaperunan 22 %. Turkistuotannon osalta alue vastaa lähes puolesta koko Suomen tuotannosta.

Biolaakso hankkeen projektipäällikkö Anne Pesolan mukaan alue ei ole pelkkää raaka-ainevarastoa, vaan raaka-aineet jalostetaan omalla alueella. Alueelle on keskittynyt vahvasti mm. puutaloteollisuutta. Lämpö- ja voimalaitosten kirjo yltää pienistä energiaosuuskunnista maailman suurimpaan biomassavoimalaitokseen. Lisäksi Kokkolassa sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä sekä maamme kolmanneksi suurin satama. Biomassoista ja niiden sivuvirroista on mahdollista valmistaa lukuisia tuotteita, joita kemianteollisuus jalostaa globaaleille markkinoille. Siten biotalouden ja kemian yhdistäminen Biolaaksossa on ainutlaatuinen mahdollisuus.

Tutkimuksella ja innovaatioilla kasvua

Anne Pesolan mukaan Keski-Pohjanmaan tulevaisuuden vahvuutena on biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa). Biotalouden sivutuotevirrat hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineena. Innovaatiota ovat myös luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta (esim. ravinne-talous, happamien sulfaattimaiden vaikutukset ja haittojen minimointi, turvetuotanto ja turvesoiden jälkikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta). Energiatuotannossa käytetään erilaisia hybridiratkaisuja ja tavoitteena on bioenergian kestävä tuotanto. Paikkatietoja hyödynnetään biomassojen arvoketjussa (esim. puubiomassat ja turve energian ja biojalosteiden raaka-aineena).

Anne Pesola tähdensi seminaarissa, että Suomeen mahtuu useita erilaisia bioenergiaa ja biotuotteita tuottavia laitoksia. Yritykset perustavat uusia laitoksia sinne, missä on parhaat tuotantoedellytykset.  Hänen mukaansa biotalous voisi olla myös koko Suomen veturi, jos niin halutaan; mm. Venäjältä tuleva kaasu voitaisiin korvata lähes kokonaan kotimaisella biokaasulla. Esteinä biotalouden leviämiselle hän näkee verotuksen; esim. turpeen energiavero on johtanut kivihiilen lisääntyvään käyttöön. Samoin ongelmana on se, että esim. pienet CHP-laitokset eivät ole tariffien piirissä. Lisäksi lupaprosessit ovat liian hitaita.
Hänen mukaansa biotalouden keskukset osaavat toimia yhdessä ja hakevat aktiivisesti yhteistyötä ja yhteishankkeita. Yhteistyö on sekä kansallista että kansainvälistä.

Lisätietoa www.biolaakso.fi.

Kirjoittaja:  Tarja Lukkari, erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun verkosto