Tulosta
 
*

Biotaloudesta maaseudun veturi

”Biotalous on nykypäivää koko Suomen ja Suomen eri alueiden kehittämisohjelmissa. Sen uskotaan tuovan elinvoimaisuutta ja sen mahdollisuuksiin uskotaan. Luonnonvarat sijaitsevat pääosin harvaan asutulla maaseudulla ja ovat alueen voimavara ja työllisyyden lähde nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että ne pystyttäisiin myös jalostamaan alueella sen sijaan, että ne kuljetettaisiin muualle jalostettavaksi. Pystyvätkö Suomen eri alueet tekemään yhteistyötä biotalouden kehittämisessä keskinäisen kilpailun sijaan? Mikä on kansainvälistymisen merkitys?” Näillä sanoilla HAMA (Harvaan asutun maaseudun) verkoston puheenjohtaja Tytti Määttä avasi Biotaloudesta maaseudun veturi -seminaarin 9.9.2014 Helsingissä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mielestä Suomen pitäisi lähteä rohkeasti kohti kokeilevaa yhteiskuntaa, etenkin biotalouden osalta. Suomalaisten kyky visaisten ongelmien käytännön ratkaisijoina yhdistettynä laadukkaaseen koulutukseen luo edellytyksen uusien mahdollisuuksien kehittämiseen. Suomeen tarvitaan 200.000 uutta työpaikkaa. Tuottavuus syntyy innovaatioiden kautta – jo nyt on näkyvissä uusia tulevaisuuden ratkaisuja esim. Googlen robottiauto, terveysmittari, vedyn tuotanto keinotekoisella fotosynteesillä jne. Biotalouden kehittämiseksi tarvitaan seuraavia päätöksiä:
  • maatalous koko Suomeen
  • hajautettua bioenergiantuotantoa koko maassa
  • puun uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä
  • älykäs sähköverkko
  • yhdistelmä laitokset
  • koulutusta
  • lupapäätösten nopeuttamista
  • kasvurahastoa innovaatiopolitiikan rahoittamiseksi
Myös kehitysjohtaja Anne Pesola Kannuksesta näki, että biotalous voi olla Suomen veturi ja jopa Venäjältä tuleva maakaasu voidaan korvata kokonaan biokaasulla, jos näin halutaan. Esteitä ovat verotus, tariffit, lupaprosessien hitaus, rahoitus ja referenssit. Lupaprosessien osalta valtion ja kuntien pitäisi tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä. Bioenergiaa ja biotuotteita tuottavat laitokset pitäisi perustaa sinne, missä on parhaat edellytykset.  Näin on mm. Keski-Pohjanmaan Biolaaksossa, sillä siellä on runsaasti osaamista, yrityksiä ja tutkimuslaitoksia tukemassa biotalouden kehittymistä.

Energiaomavaraisuus kylä tasolla on mahdollista kehittämispäällikkö Pekka Peuran (Lévon instituutti) mielestä.  Tästä on saatu tutkittua tietoa Energiaomavarainen kylä -projektista, jossa oli mukana useita erilaisia kyläalueita.

INKA eli Innovatiiviset kaupungit -ohjelman biotalous osuuden veturina toimivan Joensuun alueelta ja sen ympäriltä löytyy myös mittavaa osaamista ja yrittäjyyttä erityisesti metsäbiotalouden alueiden alueelta. Kehitysjohtaja Harri Välimäen mielestä INKA-ohjelman suurin hyötyjä on maaseutu.

Susanna Määttä nosti esille maatalouden ja elintarviketeollisuuden vaikutuksen.

Esa Wrang kertoi, että vientiohjelman avulla on tavoite kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä. Hän näki, että Suomessa ei osata myydä luomua eikä segmentoida tuotteita. Yrittäjä Aki Nyyssönen korosti kotimaisen raaka-ainetuotannon merkitystä – tällä hetkellä esim. Saksasta tuodaan runsaasti tuotteita Suomeen.

Loppuyhteenvedoissaan HAMA-verkoston edustajat Reijo Martikainen ja Tuomo Eronen korostivat, että pahin uhkakuva on harvaan asutun maaseudun jääminen pelkäksi raaka-ainevarastoksi. ”Miten paljon voidaan jo ketjun alkuvaiheessa eritellä puusta komponentteja ja jalostaa ne paikanpäällä?”

Kirjoittaja: Tarja Lukkari, erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun verkosto