Tulosta
 
*

Visio pysyy, mutta strategia voi muuttua – biotalous on tulevaisuuden mahdollisuus

Biotaloudesta maaseudun veturi – osataanko toimia yhdessä vai kilpailevatko alueet keskenään? -seminaarissa 9.9.2014 alustuksen pitänyt Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi, että luonnonvarojen käyttö ylittää 1,5 x maapallon kestävyyden. Samoin jokaisen suomalaisen osuus valtionvelasta on yli 17.000 €. Hän kysyi: ”Miten kasvua haetaan kestävällä tavalla? Työtunteja lisää? Tuottavuutta lisää?”. ”Suomen ongelmat ratkeaisivat, jos saataisiin 200 000 uutta työpaikkaa.”, hän arvioi.

Sipilän mukaan tuottavuutta voidaan nostaa innovaatioiden kautta. On edettävä rohkeasti kohti kokeilevaa yhteiskuntaa. Innovaatioita kehitettäessä on huomioitava tulevaisuuden valtavirrat maailmalla: digitalisoituminen, väestön ikääntyminen, maailman talouden painopisteen siirtyminen, rauhattomuus, ilmastonmuutos sekä pula ruuasta, vedestä ja energiasta.

Suomalaisten vahvuus maabrändi työryhmän mukaan on kyky ratkaista visaisia ongelmia käytännön läheisin ratkaisuin. Myös suomalaisten korkea koulutustaso on vahvuus.

Biotalous tarkoittaa käytännössä ruokaa, lääkkeitä, polttoaineita ja kuitua. Suomen vahvuutena ovat mittavat puuvarat ja niiden hajautettu käyttö – puusta voidaankin tehdä kaikkea samaa kuin öljystäkin. Metsien vuosikasvusta käytetään vain puolet. Puualalla innovaatioiden ja patenttien määrä on noussut merkittävästi. Haasteena on kuitenkin se, ettei metsänomistus ole ammattimaista.

Hyvä esimerkki hajautetusta energiantuotannosta on Kempeleen ekokortteli, jossa on 10 omakotitaloa ja yksi yritys. Alue on irti valtakunnan sähköverkosta.  Lämpö ja sähkö saadaan puuhakkeesta, joka on uusiutuva luonnonvara. Alue on omavarainen energian tuotannon suhteen: energiansäästötavoite on ollut 50 %.  Kunnissa kannattaisikin tehdä pienimuotoisia kokeiluja. Tosin nykylainsäädännön mukaan Kempeleen tyylinen kokeilu ei enää onnistuisi. Nykyinen sähkölaki lähtee monipolitoimialueista; risteävien sähköverkkojen rakentamiskiellolla pyritään siihen, ettei ”rusinoita kuorita pullasta taajama-alueilla”.

Toinen esimerkki on Sievin hajautettu etanolin tuotanto, jonka toteuttamiseksi prosessia on kehitetty 20 vuotta. Referenssejä on löydetty mm. Aasiasta.

Ruokapuolella on yhtälailla mahdollisuuksia, lähestymistapa on sama kuin puupuolella: on mietittävä tavoitteet, esteet ja niiden poistaminen.

Juha Sipilän mukaan biotalouden vauhdittamiseksi:
  • on laadittava biotalouden ydinosaamispuu
  • maatalous tulee säilyttää koko maassa
  • merkittävästi lisättävä hajautettua bioenergiantuotantoa
  • puu kannattaa hyödyntää monella tavalla: kalliimmat ja halvemmat hyödynnettävät tuotteet, liikkeelle pk-yrityksien kautta, tarvitaan lisää tutkimustietoa, puurakentamista on edistettävä
  • on kehitettävä uusia ohjelmistotuotteita
  • on hyödynnettävä älykästä sähköverkkoa
  • kehitettävä ja rakennettava yhdistelmälaitoksia
  • panostettava koulutukseen: mm. puuyliopistot, biotalouden maisterikoulutus
  • innovaatiopolitiikan edistäminen: rahoituksen osalta tarvittaisiin kasvurahastoa (esim. valtion osaomistusta siirretään isoista yrityksistä pieniin kasvuyrityksiin, pienet yritykset ottavat usein suuria riskejä)
  • Suomella on osaamista arktisista alueista (suomalaista teknologiaa tulee hyödyntää, mutta biotaloutta on kehitettävä mieluimmin siten ettei arktisia alueita tarvitse hyödyntää)
  • lupapäätöksiä pitäisi nopeuttaa (viiden vuoden sijaan max yksi vuosi)
  • on haettava malleja muualta maailmalta: esim. Saksassa viljelijät saavat energiayrittäjyydestä puolet tuloistaan
Kirjoittaja: Tarja Lukkari, erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun verkosto