Tulosta
 
*

Biotalous vetää myös ruoka-alaa kasvuun

Ruoka on polttoaineiden, kuitujen ja lääkkeiden ohella yksi biotalouden neljästä pääulottuvuudesta. Biotalousstrategian linjausten mukaan suuntaamalla panokset oikein, voidaan strategialla saavuttaa vankkaa kasvua ja työllistämisvaikutuksia, jopa 100 000 työpaikkaa.

Elintarvikkeiden vientiohjelma

Merkittävä mahdollisuus on parhaillaan käynnistyvä elintarvikkeiden vientiohjelma, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikkeiden vienti 1,6 miljardin euron nykytasosta kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Näin mittava tavoite vaatii Finpron elintarvikesektorin toimialajohtaja Esa Wrangin mukaan koko Suomen brändäämistä elintarvikkeiden tuotantomaana sekä vientityön tekemistä pitkäkestoisesti. Yhdenmukainen ja eri toimijat yhdistävä viennin kehittämisstrategia nostaa Suomi-ruoan näkyvyyttä kansainvälisesti.  Ohjelman erityiskohteena ovat elintarvikealan pk-yritykset, koska niistä tällä hetkellä vain 12-13 % tekee minkäänlaisia kansainvälisiä markkinatoimenpiteitä. Vastaava luku Ruotsin pk-elintarvikeyrityksillä on 25 %. Vertailuksi Wrang nosti myös Italian, jossa hänen kokemusten mukaan ”ei ole niin pientä nakkikioskia etteikö se haluaisi vientimarkkinoille.”

Vientiohjelman tavoitteet ja mahdollisuudet

Tavoite on kova ja siinä onnistuminen vaatii työtä ja sitoutumista koko ruoan arvoketjussa alkaen maaseudulta. Selvää on, ettei bulkkiviennillä tätä tavoitetta saavuteta. On haettava ja hyödynnettävä ne lukuisat tuoteryhmät, joissa suomalaisilla elintarvikejalostajilla on mahdollisuus erikoistua. Esimerkkinä Wrang mainitsi laktoosittomat ja gluteiinittomat tuotteet, jotka kiinnostavat tällä hetkellä valtavasti ulkomailla. Me emme vain itse tunnista näihin liittyvää huippuosaamista. Myös suomalaiset marjat, mm. metsämustikka, ovat kysytty tuote. Mitään tuotetta ei kannata viedä raaka-aineena vaan jalosteena. Viljoista myös kaura ja ohra ovat kiinnostavia tuotteita kansainvälisillä markkinoilla, samoin luomutuotteet.  Uutena kuluttajaryhmänä on vahvassa kasvussa iäkkäille suunnatut tuotteet. Kohderyhmä kasvaa ja sillä on ostovoima.

Pk-yrityksen kokemuksia

Elintarvikealan pk-yrityksen näkökulmasta vienti on haastavaa. Näin on myös pitkään alalla toimineen yrityksen näkökulmasta. Salon Vihanneshallin Aki Nyyssösen kokemusten mukaan pienen yrityksen on vaikea tietää mihin kannattaa tarttua, sillä erilaisia vientipalvelun tarjoajia on monia. Pienen yrityksen vahvuus on ketteryys, mutta mihin ketterän kärpän olisi juuri kulloisellakin hetkellä hampaansa iskettävä? Myös eriasteista yhteistyötä ruokaketjussa ja koko siihen liittyvässä arvoverkossa tarvittaisiin Nyyssösen mielestä paljon nykyistä enemmän.

Kirjoittaja: Heidi Valtari, erityisasiantuntija, MESI-verkosto