Tulosta
 
*

Kestävää biotaloutta

Työtä ja toimentuloa harvaan asutulle alueelle. Tähän lauseeseen voi kiteyttää toiveen, joka liittyy biotalouteen. Harvaan asutun alueen ei tule olla biotalouden ketjussa vain raaka-ainevarasto. Sen tulee olla aktiivinen alue, jossa myös jalostetaan ja kehitetään sekä totta kai hyödynnetään biotalouden tuotteita ja palveluja. On arvioitu, että biotalous merkitsee suomalaisille 100 miljardin euron vuosituotantoa. Se avulla lisätään vientiä, luodaan 100.000 uutta työpaikkaa ja lisätään hyvinvointia ympäristöä kunnioittaen.

Onko biotalous sitten vain hienompi nimi sille, mitä olemme jo tehneet savotta-ajoista lähtien? Suomen biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian, ja palvelujen tuottamiseen. Siitä odotetaan fossiilitalouden jälkeen talouden seuraavaa aaltoa.

Mikä biotaloudessa on uutta verrattuna luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen? Sitran nettisivulla todetaan, että kestävä hyvinvointi perustuu uusiutuvien luonnonvarojen älykkääseen ja vastuulliseen käyttöön. Tässä ei vielä ole mitään mullistavaa uutta ajatusta.

Siinäkään ajattelutavassa ei ole uutta,  että biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vahvistaa yhteiskunnan kykyä vastata äkillisiin globaaleihin muutoksiin. Sitran mukaan tulevaisuuden biotalous on sekä globaalia että lokaalia. Ruoka ja energia tuotetaan paikallisesti lähellä raaka-aineita sekä asiakaskuntaa niin, että tuotteet voidaan kierrättää tehokkaasti. Maailmanmarkkinoilla vaihdetaan erityistuotteita ja palveluja sekä biotalouden muuntuvia ja monistettavia menestyskonsepteja.

Samaa linjaa noudattaa Suomen biotalousstrategia, jonka johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle. Euroopan komission mukaan biotalouden avulla voidaan ylläpitää talouden kasvua kestävällä tavalla.

Olipa kyse sitten uudesta ajattelutavasta tai vanhan keksimisestä uudelleen, niin biotaloutta on helppo kannattaa. Se miten nykyinen markkinatalous siihen taipuu, on eri juttu. Missä määrin nyt teollistuvat ja kansantaloutta kasvattavat taloudet voivat hypätä fossiilisen aikakauden yli suoraan biotalousaikaan? Kynnyskysymykseksi voi nousta hinta.

Harvaan asutun maaseudun asiantuntijaverkosto on yrittänyt selventää, mistä biotaloudessa kysymys. Tämä sen vuoksi, että myös me harvaan asutun alueen ihmiset haluamme olla vaikuttamassa siihen, miten biotalousstrategiaa kansallisesti viedään eteenpäin. Ei ole aivan yhdentekevää miten raaka-aineitamme hyödynnetään. Kestävää ajattelua on myös se, että niille alueille, jotka raaka-aineita tuottavat jää biotalouden arvoketjussa muutakin kuin lämmin käsi käteltäväksi. Tämä tarkoittaa niin Suomea kuin esimerkiksi Afrikkaa, Etelä-Amerikkaa tai arktista aluetta.

Kirjoittaja: Tytti Määttä, Harvaan asutun maaseudun asiantuntijaverkoston pj, Kunnanjohtaja