Tulosta
 
*

Pääkirjoitus

Juuri nyt on ajankohtaista päättää siitä, ketä aiot äänestä tulevissa eduskuntavaaleissa. Oman ehdokkaan kantaa kannattaa tiedustella myös harvaan asutun alueen kysymyksiin. Hama-alueen näkökulmasta on tärkeää, että alueemme potentiaali ja kehittämiskohteet ymmärretään laajasti valittavien ehdokkaiden keskuudessa.

Ehdokasta etsiessä kannatta kysyä sitä, miten hän tuntee tai on valmis ottamaan selvää harvaan asutun maaseudun tilanteesta. On hyvä myös tarkistaa, millaisia keinoja hänellä on harvaan asutun maaseudun potentiaalin hyödyntämiseen ja aikooko hän puuttua sellaisiin epäkohtiin, jotka alueella tiedetään ongelmiksi.

Maailman taloudellinen tilanne on jo pidemmän aikaa ollut alavireinen. Taloudellista taantumaa on Suomessa pahentanut maailmanpoliittinen kireä tilanne. Venäjäpakotteet näkyvät erityisesti elintarviketeollisuudessa sekä maitotiloilla ja sitä kautta maaseudun tulovirroissa. Itä-Suomen ja Lapin alueella vaikutukset ulottuvat kauppaan ja matkailuun.

Periaatteessa hama-alue on puolueiden puheissa ja ohjelmissa nosteessa. ”Työtä ja toimentuloa harvaan asutulle alueelle.” Tähän lauseeseen voi kiteyttää toiveen, joka liittyy hama-alueella biotalouteen. Harvaan asutun alueen ei tule kuitenkaan olla biotalouden ketjussa vain raaka-ainevarasto. Sen tulee olla aktiivinen alue, jossa myös jalostetaan ja kehitetään sekä hyödynnetään biotalouden tuotteita ja palveluita. On arvioitu, että biotalous merkitsee suomalaisille 100 miljardin euron vuosituotantoa. Se avulla lisätään vientiä, luodaan 100.000 uutta työpaikkaa ja lisätään hyvinvointia ympäristöä kunnioittaen.

Koska koko Suomen tulevaisuus nojaa vahvasti biotalouteen, ehdokkaiden näkemyksen Suomen tulevaisuuden kehityskuvasta tulisi tukea koko Suomen biotalouspotentiaalin hyödyntämistä. Kehityskuvaa tulisi kokonaisuutenaan tarkastella niin, että suomineito seisoisi käsillään. Tällöin tulisi vahvemmin tarkasteltua Suomen potentiaali osana arktista aluetta. Tulevaisuuden tietoliikenneyhteyksien kehittyminen Arktisen alueen kautta tulisi myös huomioida kehityskuvassa. Hama:n näkökulmasta matkailuvyöhykeajattelu sekä maaseutu kakkosasumisen paikkana ovat tärkeitä. Kattavat rata- ja tieyhteydet ovat alueen elinehto ja niiden kunnosta tulee huolehtia.

Viime hallitus yritti määritellä lähipalvelut sote-lain yhteydessä. Edellisten eduskuntavaalien alla vaadimme, että lähipalvelut on ehdottomasti määriteltävä seuraavan hallituskauden aikana. Tämän vaatimuksen voi uudistaa. Mikäli palvelut karkaavat kovin kauas ihmisten asuinpaikasta, on pelkästään luonnollista, että myös väestö alkaa keskittyä sinne, missä palvelut ovat kohtuuetäisyydellä. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä kysymyksiä ovat palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja laatu. Tulevan hallituksemme on kyettävä määrittelemään tarjottavat lähipalvelut, eli kertomaan mitä ne ovat ja missä ajassa lähipalvelu on saavutettavissa ja saatavissa.

Tytti Määttä,  Harvaan asutun maaseudun asiantuntijaverkoston pj.