Tulosta
 
*

Infra- ja maankäyttökysymykset vaaliohjelmissa

Infrastruktuurilla on keskeinen rooli arjen sujuvuudessa niin maaseudulla kuin kaupungissakin. Maankäytössä tänään tehtävät ratkaisut vaikuttavat tulevaisuuteen. Millaisia kantoja puolueiden vaaliohjelmat ottavat infrastruktuuri- ja maankäyttökysymyksiin - vai ottavatko lainkaan?

Tässä tekstissä käsittelen infran osista tietoliikenneverkkoa, vesihuoltoa ja jätehuoltoa sekä maankäyttöä ja asumista. Tiestöön liittyviä asioita olen pohtinut jo aiemmassa blogitekstissäni.


Keskusta toivoo omia normitalkoita rakentamiselle ja asumiselle, eli niin maaseudulla kuin kaupungeissakin rakentamista vaikeuttavien määräyksien perkaamista. Puun käyttöä rakentamisessa halutaan lisätä mm. kaavoituksella. Kunnollinen laajakaistayhteys pitää turvata kaikille kansalaisille ja yrityksille. Keskustan mukaan ihmisten on saatava asua omien toiveidensa mukaan missä ja miten haluavat.

Kokoomus linjaa: ”Työn perässä muuttaminen tehdään kannattavammaksi”. Henkilökohtainen veikkaukseni on, että tämä linjaus heikentää enemmän kuin edistää maaseudun olosuhteita. Toisaalta kyllähän maaseudullekin kaivattaisiin esimerkiksi vuokra-asuntoja.  Kokoomus haluaa lisätä markkinaehtoista, kohtuuhintaista asuntorakentamista, vahvistaa maan sisäistä infrastruktuuria sekä siirtää ”asumisen verotuksen painopistettä tukemaan ihmisten kuhunkin elämäntilanteeseen sopivan asunnon valintaa”.

Kristilliset haluavat kumota nykymuotoisen jätevesiasetuksen, kehittää lajittelua ja vahvistaa kierrätystä, tarttua kaupunkien asuntokysymyksiin sekä lisätä puun käyttöä rakentamisessa. Kristilliset myös ehdottavat, että kunnat hyödyntävät jatkossa kaavojen valmisteluprosessissa paikkatietojärjestelmään perustuvaa ohjelmaa.

SDP:n ohjelma ei käsittele maaseutua lähes ollenkaan. Ohjelmassa on myös lause, jonka sisältö jää osittain mysteeriksi: ”Luomme uuden, monipuolisemman viennin strategian. Ilmastonmuutoksen torjunta, kaupungistuminen, uusiutuva energia sekä koulutukseen, terveyteen ja hoivaan liittyvät innovaatiot tarjoavat pohjan uusille viennin menestystarinoille niin palveluissa kuin teollisuudessa.” Kuinka kaupungistuminen tarjoaa pohjan uusille viennin menestystarinoille niin palveluissa kuin teollisuudessa?

Vasemmistoliitto haluaa elvyttää taloutta mm. infrastruktuuriin panostamalla. Asumiseen liittyvät linjaukset koskevat kaupunkiasumista.  Puolue haluaa säilyttää palvelut koko Suomessa.

RKP toteaa digitaalisuuden lisäävän paikkakuntien välistä tasavertaisuutta ja haluaa koko Suomen olevan elinvoimainen. Puolue haluaa myös ylikansallista yhteistyötä, ja tämän toteutumiseksi se vaatii valtion panostusta infraan.  Lisäksi halutaan jättää ihmisille päätösvalta omasta asuinpaikasta ja -tavasta, ympärivuotiset vapaa-ajan asunnot mukaan lukien. Muutoinkin ohjelmassa on paljon maaseutua käsitteleviä linjauksia.

Vihreiden vaaliohjelmassa on neljä pääteemaa, eikä niissä sivuta maaseudun infraa tai maankäyttöä.

Perussuomalaisten vaalien pääteemoissa nostetaan esille halu purkaa haja-asutusalueiden jätevesiasutus, ja maaseutuohjelmassa infraa ja maankäyttöä sivutaan tarkemmin.

Johtopäätöksenä näiden vaalien vaaliohjelmista on todettava, että puolueiden maaseutuun liittyvässä pohjaymmärryksessä on isoja eroja. Tämä pohjaymmärrys heijastuu luonnollisesti myös eduskunnassa tehtäviin päätöksiin infraan liittyen.

Kirjoittaja: Heli Siirilä, erityisasiantuntija, YTR:n Maaseudun maankäyttö ja infrastruktuuri -verkosto