Tulosta
 
*

Puolueiden vaaliohjelmat harvaan asutun maaseudun silmälasien läpi katsottuna

Kullakin eduskuntapuolueella on oma erilainen vaaliohjelmansa, joista tähän artikkeliin on koottu havaintoja harvaan asutun maaseudun näkökulmasta.

Selkeimmin maaseudun hyvinvoinnin asialla olivat Perussuomalaiset varsin yksityiskohtaisella Maaseudun kehittämisohjelmallaan. Keskusta ja Perussuomalaiset painottivat rakennusmääräysten perkaamisen tarvetta maaseudulle rakentamisen helpottamiseksi – ”ihmisille oikeus asua toiveidensa ja elämäntilanteidensa mukaisesti missä ja miten he haluavat”. Myös RPK ja Kristillisdemokraatit kannattivat elävää maaseutua. SDP:n vaaliohjelmaan oli vaikea tarttua harvaan asutun maaseudun näkökulmasta. Ohjelmassa oli kehittämisesityksiä vähempiosaisten oikeuksien turvaamisesta, mitkä kohdistuvat koko Suomeen ja siten myös maaseutuun.

Mielenkiintoinen esitys löytyy Keskustan, Vihreiden ja Vasemmistoliiton ohjelmista; tavoitteena on muuttaa koko sosiaaliturva perustuloksi. Perustulo vähentäisi byrokratiaa, helpottaisi työttömän mahdollisuuksia ottaa vastaan töitä tai harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa ja lisäisi työttömien mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistyöhön. Työn vastaanottaminen olisi perustulon myötä aina kannattavaa. Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta. Tämä ratkaisisi harvaan asutulla maaseudulla mm. osa-aikayrittäjyyteen liittyviä byrokraattisia esteitä.

Biotalouden ja uusiutuvan energian mahdollisuuksiin uskoivat vahvasti kaikki puolueet. Niiden nähtiin parantavan työllisyyttä ja nostavan koko Suomen talouskasvuun.  Hajautettu energiantuotanto mainittiin Kokoomuksen, Keskustan, Kristillisdemokraattien ja Vasemmistoliiton ohjelmissa. Harvaan asutun maaseudun näkökulmasta Kokoomuksen ja Vihreiden esitykset siitä, että piensähköntuottajat voivat nykyistä helpommin myydä sähkö verkkoon, on hyvä asia.

Biotalouteen ja maaseutuasumiseen selkeästi yhteydessä on tiestön kunto, johon ohjelmissaan haluavat tarttua Perussuomalaiset, Keskusta ja Kristillisdemokraatit - ”Suomen liikenneinfrastruktuurissa on teiden, rautateiden ja vesiliikenneväylien osalta yli kahden miljardin euron korjausvelka. Infrastruktuurilla on tärkeä rooli teollisen toiminnan mahdollistajana mm. biotaloudessa. Tätä keskeistä kansallisomaisuutta ei saa päästää rapistumaan ja siksi on keskityttävä korjausvelan umpeen kuromiseen”.  Perussuomalaiset nostivat erityisesti yksityisteiden kunnon esille.

Maaseudun palvelut halusivat turvata lähipalveluina Vihreät, Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja RKP. Esiin nostettiin uudenlaiset tavat tuottaa palveluita – mm. sähköisten palveluiden ja pyörillä kulkevien palveluiden kautta. Tämä edellyttää nopeita tietoliikenneyhteyksiä ja osaamista niiden hyödyntämiseen erityisesti harvaa asutulla maaseudulla. Perussuomalaisten mielestä myös viranomaispalvelut on toteutettava lähipalveluna. Keskusta painotti toisaalta yksilön vastuuta omasta hyvinvoinnista, mutta totesi toisaalta ”kansalaisten on päästävä asuinpaikasta riippumatta lääkäriin nopeasti ja kohtuullisen matkan päässä”. Kokoomuksen vaaliohjelmassa painotettiin kansalaisten mahdollisuutta valita palveluntuottaja.

Ohjelmissa nousi esille julkisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön merkitys mm. palvelujen tuotannossa. Siksi onkin tärkeää, että järjestöjen toiminnan perusedellytyksiin mm. pitkäjänteisen rahoituksen osalta ja byrokratian purkamisen osalta kiinnitettiin huomiota.
Hankintalakia haluttiin muuttaa siten, että se mahdollistaa myös pienten paikallisten yritysten mahdollisuudet.

Maaseudulla asumisen ja yrittämisen mahdollisuudet näyttävät eduskuntaohjelmien valossa hyviltä. Mutta mitä todellisuudessa kätkeytyy sanojen ”uudistetaan”, ”kehitetään” ja ”tehostetaan” taakse? Tarkoittavatko ne palvelujen edelleen keskittämistä ja toimintojen supistamista sen sijaan, että vähennettäisiin byrokratiaa, purettaisiin normeja ja uudistettaisiin toimintatapoja? Miten Suomen taloudellinen tilanne saadaan nousemaan ja samalla hyvinvointiyhteiskunta säilymään jää nähtäväksi.

Toivottavasti suomalaisen maaseudun arvo mahdollisuuksineen tunnustetaan jatkossakin ja harvaan asuttu maaseutu nähdään raaka-ainevaraston sijaan myös raaka-aineen jalostajana.

Puolueiden vaaliohjelmat aakkosjärjestetyksessä:

Keskusta: http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Eduskuntavaalit

Kooomus: http://www.kokoomus.fi/strateginen-vaaliohjelma

Kristilliset: http://www.kristillisdemokraatit.fi/KD/www/fi/politiikka/Ohjelmat/Vaaliohjelma/index.php

Perussuomalaiset: https://www.perussuomalaiset.fi/eduskuntavaalit-2015/perussuomalaisten-eduskuntavaaliohjelmat-2015/

RKP: http://rkp.fi/sites/default/files/Dokument/Program_fi/Vaaliohjelma_RD2015_webb_0.pdf

SDP: http://vaalit.sdp.fi/vaaliohjelma/

Vasemmistoliitto: http://vasemmisto.fi/ajankohtaista/vasemmistoliiton-eduskuntavaaliohjelma-2015/

Vihreät: https://www.vihreat.fi/sites/default/files/vaaliohjelma2015.pdf


Kirjoittaja: Tarja Lukkari, erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun verkosto