Tulosta
 
*

1. Millaisena puolueenne näkee harvaan asutun maaseudun roolin Suomen tulevan kilpailukyvyn rakentajana?

Kristillisdemokraatit:

Harvaan asutun maaseudun rooli korostuu tulevaisuudessa, koska metsäteollisuuden investoinnit ovat jälleen käynnistymässä ja alueen raaka-aineita tarvitaan biojalostamoihin. Lisäksi lisääntyy bioenergian kehittäminen esimerkiksi metsätähteistä ja turpeesta. Myös pienimuotoinen, hajautettu tuotantotekniikka kehittyy eri aloilla, esimerkkeinä biokaasulaitokset tai 3D-tulostus. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyvät menetelmät ja yhteydet myös periaatteessa mahdollistavat haja-asutusalueilla menestyksekkään asumisen.

SDP:

SDP  Pitää tärkeänä, että koko Suomi voidaan pitää asuttuna.

Perussuomalaiset:

Perussuomalaiset näkevät maaseudun mahdollisuutena sekä menestystekijänä nyt ja tulevaisuudessa. Maaseudun asioissa on uskottava yksityiseen yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin sekä paikallisiin toimintamalleihin.

Vihreät:

Harvaan asutulla maaseudulla on Vihreiden mielestä tärkeä rooli Suomen menestystekijänä. Keskeisiin tavoitteisiimme kuuluu nostaa Suomi johtavaksi maaksi biotaloudessa, puhtaassa teknologiassa ja kiertotaloudessa. Tämä on suuri mahdollisuus harvaan asutulle maaseudulle. Biotaloutta ei tehdä Kehä kolmosen sisäpuolella ja uusiutuvan energian vallankumous lähtee metsistä ja maaseudulta - kaikkialta, missä puu kasvaa, ilmassa tuulee ja aurinko paistaa.

Esitämmekin Suomeen energiamurrosta: määrätietoista ohjelmaa, jolla siirretään Suomi puhtaan, kotimaisen uusiutuvan energian aikakauteen.
Bioenergia, tuuli, aurinko, energiatehokkuus ja älykkäät sähköverkot voivat hoitaa koko Suomen energiantarpeen ja tuoda samalla kotimaista työtä, tuloja ja uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia koko maahan.

Uusiutuva energia, varsinkin bioenergia, on harvaan asutun maaseudun valttikortti, koska muutaman massiivisen laitoksen sijasta sitä tehdään hajautetusti koko Suomessa. Yhtä lailla biotalous tuo työtä ja yritystoimintaa harvaan asutulle maaseudulle.

Samalla emme saa unohtaa matkailun yhtä suurempaa potentiaalia työllistäjänä. Aika, jolloin luontomatkailua pidettiin pienenä piiperryksenä, on kaukana takanapäin. Sen volyymi ja merkitys kasvaa koko ajan. Puhdas suomalainen luonto vetää matkailijoita ja tuo kaivattua työtä ja toimeentuloa. Siksi kestävää luontomatkailua todellakin kannattaa kehittää - ja tässäkin harvaan asuttu maaseutu on avainasemassa.

Keskusta:

Erittäin merkittävänä. Suomi selviää tulevaisuuden ongelmista ja haasteista vain, jos hyödynnämme koko Suomen vahvuudet ja mahdollisuudet. Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden keskittämisellä vain suuriin keskuksiin ei päästä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviin tuloksiin.
 Esimerkiksi uusiutuvien luonnonvarojemme kestävä hyödyntäminen (biotalous) edellyttää hajautettua yhteiskuntaa, jonka oleellinen osa elinvoimainen maaseutu ja toimivat kylät ovat. Keskustan aatteessa  ja tavoitteissa on keskeistä se, että ihmiset voivat asua, yrittää ja tehdä työtä siellä missä haluavat.

RKP:

Luonnonvarat ja puhdas luonto ovat tunnetusti osa Suomi-brändiä.  Elämisen ja yrittämisen mahdollisuudet on turvattava harvaan asutulla maaseudulla, kunnossa oleva ja toimiva infrastruktuuri, kuten lentokentät, satamat, junaliikenneyhteydet ja tieverkostot luovat toimintaedellytykset. Ilman toimivaa infraa on mahdotonta päästä maailmalle myymään tuotteita ja viedä tuotteet ulkomaille ostospäätöksen jälkeen. Maaseutuyritysten hallinnon ja byrokratian vähentäminen on myös tärkeässä roolissa.  Järkevällä digitalisaatiopolitiikalla saadaan tarvittavat palvelut ja lisäarvot aikaiseksi riippumatta maantieteellisistä seikoista.

Vasemmistoliitto:

Suomen vahvuus on korkea koulutus ja korkea osaaminen. Pitkän ajan kilpailukyvylle on tärkeää pitää huoli julkisista koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluista koko maassa. Osaamisen ei tarvitse keskittyä vain suuriin kaupunkeihin, ja informaatioyhteiskunnassa etäisyyksien merkitys myös vähenee.

Kokoomus:

Kokoomuksen mielestä maaseudulla on tärkeä rooli Suomen kilpailukyvyn kannalta mm. raaka-aineiden saannin kannalta. Strategisessa hallitusohjelmaamme on kirjattu tavoitteeksi, että kaikkien Suomen alueiden voimavarat ja erityiset vahvuudet tulee ottaa käyttöön talouden täyden potentiaalin hyödyntämiseksi. Kokoomus on asettanut työn etusijalle ja esittämillämme keinoilla tavoittelemme 75 prosentin työllisyysastetta vaalikauden loppuun mennessä. Tähän liittyy myös yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Toimenpiteet hyödyttävät koko Suomea ja tällä tavoin saamme pidettyä koko maan liikkeessä.