Tulosta
 
*

3. Miten tulevissa SOTE-ratkaisuissa  turvataan harvaan asutun maaseudun asukkaan palvelut?

Kristillisdemokraatit:

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa korostamme lähipalvelujen merkitystä. Kolme tärkeintä tavoitettamme ovat: 1) toimivat hoitoketjut ja laadukas hoito, joka saavutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kautta, 2) lähipalvelujen ja perusterveydenhuollon laadun takaaminen, 3) Sosiaali- ja terveysministeriön antaman ohjauksen vahvistaminen ja sen myötä mahdollisuus levittää parhaat käytännöt kaikille Sote-alueille koko maahan. Sote-uudistuksessa on huolehdittava siitä, että palvelujen painopiste siirtyy kalliista erikoispalveluista ja laitoshoidosta ennaltaehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin, joita tarjotaan joko lähipalveluina tai kotona. Uudistuksessa tulee turvata myös järjestöjen ja yritysten osaamisen, palveluinnovaatioiden ja resurssien hyödyntäminen.

SDP:

SDP pitää tärkeänä, että koko Suomi voidaan pitää asuttuna. Tämä aiheuttaa suuria haasteita tasavertaisten palveluiden toteuttamiselle. Ajoimme määrätietoisesti SOTE-ratkaisun aikaansaamista tällä vaalikaudella. Lähtökohtinamme olivat (ja ovat jatkossakin) palveluiden tasavertainen saavutettavuus ja laatu sekä lähipalveluiden turvaaminen. Nämä sisältyivät myös lakiluonnoksiin.

Perussuomalaiset:

Julkisten palvelujen lakkauttamista tarkastellaan hyvin yksipuolisesti palvelun järjestäjän näkökulmasta eikä palvelun käyttäjien ja koko yhteisön tarpeita arvostaen. Julkisia palveluja on kehitettävä yli sektorirajojen ja yhdessä yritysten kanssa. Päivystysasetus joka keskittää ensinnä synnytykset kauas ja aiheuttaa myös dominoefektin kirurgisen päivystyksen osalta tulee purkaa ja tarkastella aivan uudelta lähtökohdalta yhdessä sote-rakenteen kanssa eikä erillisenä, ohi eduskunnan tehtynä säästöpäätöksenä.

Vihreät:

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava niin että raha, palvelut ja vastuu potilaasta kootaan riittävän vahvojen alueiden vastuulle. On päästävä eroon tilanteesta, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaahoito ovat eri tahon vastuulla ja ihmisen hoito maksetaan monen eri tahon taskusta, jotka pallottelevat kuluja keskenään, ja kukaan ei katso potilasta kokonaisuutena.

Tämä ei tarkoita palvelujen karkaamista kauas, vaan turvaamista lähelle, mihin pystyy vain tarpeeksi vahva järjestäjätaho. Päinvastoin nykymenon jatkuminen olisi varma lähipalvelujen tuho, sillä liian heikot järjestäjätahot - yksittäiset kunnat - eivät selviäisi sote-vastuusta enää ensi vuosikymmenellä. Lähipalvelujen verkko pitää tietysti varmistaa tarvittaessa säädöksin.

Sote-palvelut on harvaan asutulla maaseudulla toteutettava uudenalaisin ja joustavin ratkaisuin. Esimerkiksi terveysbussit voivat tarjota terveyskeskuksen palveluja, kuten hoitajien vastaanottoa, terveyden seurantaa ja neuvontaa. Lisäksi tulee kehittää sote-palveluihin liittyvää digitalisaatiota, kuten terveyden etäseurantaa ja asiakkaan mahdollisuuksia saada nopeasti ja helposti yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin.

Keskusta:

Sote-uudistusta koskevassa lainsäädännössä tulee olla kirjaukset palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti. Painopistettä pitää siirtää kohti perustason sote-palveluja, varhaista tukea sekä ehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimia.

RKP:

Lähtökohtana, kuten nytkin, ovat tasavertaiset mahdollisuudet tarvittavaan hoitoon asuinkunnasta riippumatta. Kattavat ja nopeat mahdollisuudet konsultointiin ja neuvontaan ovat tärkeä tekijä toimivassa hoitoketjussa. Meidän tulee myös kehittää liikkuvia palveluita, kuten esimerkiksi terveysbusseja.

Vasemmistoliitto:

Julkisten palveluiden vahvistaminen turvaa parhaiten palvelut koko maassa. Palvelut on paras järjestää maakuntien kokoisilla alueilla, joiden päätöksentekijät valittaisiin vaaleilla, joissa kaikilla asukkailla on äänioikeus.

Kokoomus:

Laadukkaiden sote-palveluiden saatavuus on turvattava kaikille suomalaisille ja sote-uudistuksessa harvaan asutun maaseudun erityispiirteet on huomioitava. Pitkien välimatkojen ylittämiseksi tulee kehittää uudenlaisia liikkuvia ja kevyitä palveluita, kuten vaikkapa Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri EKSOTE:n Mallu-auto. Palveluiden saatavuuden turvaamisessa tulee myös hyödyntää uutta digitaalista teknologiaa. Jo nyt lääkäreiden ja hoitajien verkkopohjaiset vastaanotot ovat osoittautuneet onnistuneiksi keinoiksi tuoda laadukkaita palveluita myös kauempana asuville suomalaisille. Tulevaisuudessa nopeasti kehittyvä älylaitteiden itsediagnostiikka sekä robotisaatio tarjoavat yhä uusia mahdollisuuksia laadukkaan hoivan saamiseksi kaikkialla Suomessa.