Tulosta
 
*

4. Jatkuuko alempiasteisen tiestön kunnon rapistuminen seuraavallakin hallituskaudella? Perustelkaa vastauksenne.

Kristillisdemokraatit:

Liikenneväylien korjausvelan vähentämistä pohtinut parlamentaarinen työryhmä, eli kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat, esitti liikenneverkon korjausvelan pienentämiseksi 150 miljoonan euron korotusta määrärahoihin ja 50 miljoonan euron inflaatiokorotusta. Vuodesta 2018 alueellisesti tärkeisiin pieniin liikenneolosuhteiden parannustoimiin kuten alikulut, kevyen liikenteen väylät, liittymät jne. lisätään 50 milj. euroa vuodessa. Sen jälkeen huonosta väylien kunnosta johtuvat paino- ja nopeusrajoitukset saataisiin poistettua keskeiseltä tieverkolta. Painorajoitetut sillat poistuisivat päätieverkolta ja todennäköisesti seututieverkolta.

Sen sijaan yksityisteille on luvassa korotusta vain nykyisestä 1 miljoonasta eurosta 10-15 miljoonaan euroon. Tästä pidämme kiinni, sillä elinkeinoelämän ja asutuksen kannalta tärkeimmät yksityistiet on voitava pitää tarvettaan vastaavassa kunnossa. Alempiasteisen tiestön kunto luultavasti jatkaa rapistumista, jos tiestöstä hyötyvät eivät sen parannustoimia kustanna. Valtiolla ei ole juurikaan varaa tulla avustamaan, sillä valtion velanotto on saatava loppumaan.

SDP:

Korjausvelkatyöryhmä on esittänyt arvion tiestön kunnossapidosta. Tärkeää on, että saadaan sovituksi pitkäaikainen ohjelma, joka ottaa huomioon myös alempiasteisen tiestön kunnossapidon.

Perussuomalaiset:

Ei jatku. Perussuomalaisten mielestä paikallis- ja yksityistieverkon ylläpito ja parantaminen on panostus kansallisomaisuuden hoitamiseen, turvallisuuteen ja elinvoimaiseen yhteiskuntaan samalla tavalla kuin perustienpito. Palveluiden ja työpaikkojen siirtyessä keskuksiin ja julkisen liikenteen lakattua oma auto on maaseudun asukkaille välttämätön.

Vihreät:

Teiden rahoitusta tulee tarkastella asumisen mahdollistamisen lisäksi energiamurroksen, biotalouden ja puhtaan teknologian kasvunäkymien turvaamisen kannalta. Esimerkiksi biotalouden edistäminen saattaa aiheuttaa tarpeita alemman tieverkon kunnostamiseen.

Keskusta:

Väyliemme ja teidemme korjausvelka on kivunnut 2,5 miljardiin euroon. Sen vuoksi Keskustan mielestä liikennepolitiikan painopistettä pitää siirtää uusista kalliista hankkeista teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossa- ja ylläpitoon. Erityisesti alempiasteisen tieverkon ja siltojen kunto on huolestuttava. Biotalouden edistäminen, mutta myös matkailun kehittäminen sekä maaseudulla ja vapaa-ajan asunnoissa asuminen edellyttävät alempiasteisen tieverkon kunnossa pysymistä. Tähän työhön on tartuttava rohkeasti ensi vaalikaudella.

RKP:

Rahoitustaso olisi korotettava parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän suositusten mukaisesti, eli 200 miljoonalla eurolla vuosittain, kun valtiotalouden tila sen sallii.

Vasemmistoliitto:

Ei jatku, jos vasemmisto saa päättää. Päinvastoin, liikenteeseen satsaaminen on järkevää talouden laskusuhdanteessa, kun rakennuskustannuksen ovat edulliset ja on paljon työtöntä työvoimaa. Tieinvestoinneissa on ensisijaisesti huolehdittava olemassa olevista teistä.

Kokoomus:

Tiestön kunnon rapautumiseen tulee suhtautua vakavasti. Kokoomus kannattaa korjausvelkatyöryhmän esitystä 150 miljoonan euron vuotuisesta lisärahoituksesta korjausvelan vähentämiseksi ja 50 miljoonan euron vuosittaisesta lisäyksestä ostovoiman turvaamiseksi.  Tosin on muistettava, että niukkuuden ongelmia joudutaan lähivuosina ratkaisemaan kaikilla hallinnonaloilla, myös liikennepolitiikan alueella.