Tulosta
 
*

Siun Sote - tarmokas yritys ottaa Pohjois-Karjalan sote-palveluiden tuotanto haltuun

Pohjois-Karjalan kunnat tekivät keväällä 2014 nopeassa tempossa päätöksen maakunnallisen sote-kuntayhtymän valmistelusta. Maakunnan kuntien ja sote-henkilöstöstä muodostettiin viisi erilaista valmisteluryhmää, joiden tehtävänä oli luoda mallit palvelutuotannon ja hallinnon eri osa-alueiden integroimiseen.

Työ käynnistyi yleisen sote-uudistuksen hengessä olettaen, että maakunnallisten tuotantoalueiden päällä olevat viisi sote-hallintoaluetta vastaavat palvelutuotannon ohjauksesta. Keväällä 2015 sote-uudistusten kariuduttua työtä on edelleen jatkettu, sillä maakunnallinen kuntayhtymä sopii hyvin viimeisten lakiesitysten malliin.

Siun Soten valmistelun ajatuksena on ollut määrittää lähipalvelut, seudulliset palvelut ja maakunnalliset palvelut, ottaa käyttöön uudet sähköiset palvelukonseptit, määrittää peruskuntien hyvinvointityön tehtävien hoito ja varmistaa kansalaisten osallistaminen palveluiden suunnittelutyöhön. Valmistelussa on myös pyritty huomioimaan Etelä-Karjalan Eksote-kuntayhtymän toiminnasta saadut kokemukset.

Tammikuussa valmistuneessa väliraportissa korostetaan vahvasti palveluiden laatua ja tasapuolista saatavuutta, mutta maakunnan aluerakenteeseen ja kuntien erilaisiin tilanteisiin ei oteta käytännössä lainkaan kantaan. Vaikka valmistelijoiden tahtotila on selvästi maakunnan sote-palveluiden tuotannon organisoimisessa hyvä, on pelättävissä, että tuotantomallista tulee silti vahvasti Joensuu-keskeinen.

Ensimmäinen kansalaiskuuleminen toteutettiin ns. ”Asukkaiden marraskuun” kautta Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen johdolla ja maakunnan oppilaitosten opiskelijoiden voimin. Kuntakierroksella saatiin n. 1000 asukaspalautetta. Päällimmäinen huoli asukkailla oli puhelimella palvelukontaktiin pääsemisen vaikeus. Kansalaiskuuleminen ei vastannut suoraan harvaan asutun maaseudun palveluiden saavutettavuuteen liittyviin kysymyksiin. Uusi kansalaiskuuleminen toteutetaan huhtikuussa 2015.

Erityinen huoli liittyy myös kolmannen sektorin ja järjestöjen kumppanuuden rakentamiseen; julkiset organisaatiot katsovat asiaa aina omien palveluprosessien kannalta ja yhteisöllisyyden tukeminen jää ohkaiseksi. Toivottavasti uuden kuntalain ja tulevan sote-lain yhteensovittaminen takaa aidon kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet uusien suurten hallintorakenteiden toteutuessa. Tässä suhteessa ns. maakuntamalli ja vaaleilla valitut kuntayhtymän päättäjät olisivat riittävän järeä demokraattinen rakenne.

Siun Sote on siis ns. vaiheessa, eikä keskeneräistä työtä kannata tämän enempää kritikoida. Maakunnan järjestöt ja varmaan myös kunnat ovat virkeinä ottamaan kantaa uuteen kuntayhtymämalliin, kun mustaa on valkoisella. Hama-ongelmatiikka tulee Pohjois-Karjalassa joka tapauksessa vastaan, kun tuotantoarki koittaa.

Lisätietoa: http://www.pkssk.fi/materiaalit

Kirjoittaja: Tuomo Eronen, Hama-verkoston jäsen