Tulosta
 
*

Mitä puolueet lupasivat harvaan asutulle maaseudulle neljä vuotta sitten?

Korvesta ja valtateiltä -verkkolehti teki vuoden 2011 eduskuntavaalien aikaan kuusi kysymystä eduskuntapuolueille harvaan asutun maaseudun näkökulmasta. Kaikki puolueet vastasivat kyselyyn. Miten annetut lupaukset ovat toteutuneet viimeisen neljän vuoden aikana?

Silloin bioenergian ja luonnontuotteiden tuomat mahdollisuudet nostettiin esille jopa painokkaammin kuin vuoden 2015 vaaligallupissa. Vuonna 2011 harvaan asuttu maaseutu nähtiin Suomen tulevaisuuden mahdollisuutena. Puolueet määrittelivät vuonna 2011 lähipalvelut hyvin eri tavoin.  Nyt neljä vuotta myöhemminkään lähipalvelujen määrittely ei ole yksiselitteinen ja se on edelleen tekemättä.

Korvesta ja valtateiltä otti asiaan tuolloin kantaa seuraavasti:

Lähipalvelut on ehdottomasti määriteltävä seuraavan hallituskauden aikana. Mikäli palvelut karkaavat kovin kauas ihmisten asuinpaikasta, on pelkästään luonnollista, että myös väestö alkaa keskittyä sinne, missä palvelut ovat kohtuuetäisyydellä. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä kysymyksiä ovat palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja laatu. Tulevan hallituksemme on kyettävä määrittelemään tarjottavat lähipalvelut, eli kertomaan mitä ne ovat ja missä ajassa lähipalvelu on saavutettavissa ja saatavissa.

Vuonna 2011 puolueet antoivat mm. seuraavanlaisia vaalilupauksia:

  • Perussuomalaiset lupasivat lisärahoitusta perustienpitoon,
  • Kristillisdemokraatit ja Vasemmistoliitto koko liikenneinfran hoitoon,
  • Vihreät uusiutuvan energian tuotantoon ja kylätoimintaan,
  • Kokoomus lupasi kehittää sähköisiä palveluita ja edistää maatalouden tuottavuus- ja rakennekehitystä,
  • Keskusta halusi antaa palvelusitoumuksen, jolla turvataan peruspalvelut kohtuullisessa ajassa kaikille ja
  • SDP lupasi kyytitakuun, jolla taattaisiin syrjäkylien asukkaille mahdollisuus päästä vähintään kaksi kertaa viikossa kutsuliikenteen avulla asioimaan taajamaan tai kuntakeskukseen julkisen liikenteen lipun hinnalla.
Onko mikään lupaus sitten toteutunut? Seuraavassa arvioita tapahtuneesta:
  • Toteutumatta on jäänyt ainakin tieinfran kunnossapito – korjausvelka on kasvanut entisestään.
  • Uusiutuvaan energiaan on satsattu ja siihen uskotaan maaseudun ja koko Suomen mahdollisuutena entistä enemmän.
  • Palvelusitoumuksen, jossa turvataan peruspalvelut kohtuullisessa ajassa kaikille, toteutumista on vaikea näyttää toteen. Kohtuullinen aika merkitsee eri ihmisille eri asioita. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat joka tapauksessa SOTE-keskustelun myötä edelleen puheenaiheena.
  • Erilaisia kutsuliikennekäytäntöjä on paikallisesti olemassa. Ovatko ne kaikkialla maaseudulla käytettävissä ja kaikkien niitä tarvitsevien tiedossa? Miten hyvät käytännöt saataisiin leviämään?
  • Sähköisiä palveluja on kehitetty, mutta edelleen on monta ongelmaa. Nopeat tietoverkot eivät edelleenkään ole kaikkien saatavilla. Verkkojen hyödyntämiseen tarvitaan osaamista. Sähköisistä palveluista osa on helppokäyttöisä, mutta osa ei ole. Ongelmia aiheuttaa monien eri käyttäjätunnusten ja salasanojen muistaminen. Monet virallisista sähköisistä palveluista vaativat pankkitunnusten käyttöä, mikä lienee turvallinen tapa. Ne kansalaiset, jotka eivät käytä nettipankkia, eivät kuitenkaan pysty hyödyntämään näitä sähköisiä palveluja.
Vaalilupausten toteutumisen tasapuolista arviointia vaikeuttaa se, että osa puolueista on ollut hallitusvastuussa ja osa on ollut oppositiossa. Lupausten toteutumisen edellytykset eivät näin ollen ole yhtäläisiä.

Kirjoittaja: Tarja Lukkari, erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun verkosto