Tulosta
 
*

Koko maan voimavarat kannattaa hyödyntää Suomen kehittämisessä

Olen kyllästynyt kuuntelemaan perusteetonta ruikutusta siitä, miten Etelä-Suomi elättää harvaan asuttuja maaseutualueita. Minusta on fiksua ajatella, että koko maan voimavarat kannattaa hyödyntää Suomen kehittämisessä. Olisi pöljää ajatella, että viisaus, voimavarat ja kekseliäisyys elää vain maalla tai kaupungeissa, mutta ei molemmissa.

Virheellisillä väittämillä muokataan asenneilmastoa

Yleensä ruikutus keskittyy aluepolitiikkaan, maatalous- ja yritystukiin sekä kuntien saamiin valtionosuuksiin, joita myös virheellisesti valtionavuiksi kutsutaan.

Oikaistaanpa siksi nyt ihan ensiksi muutama harha:
  1. Valtionosuudet eivät ole valtion avustus vaan valtion osuus palveluiden kustannuksiin. Koska kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaisesti yhtäläiset oikeudet peruspalvelujen saantiin, kunnilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin.  Valtionosuuksilla myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä.
  2. Euroissa mitattuna eniten valtionosuuksia saa maakunnista Uusimaa. Se saa noin 8,8 miljardin euron potista 1,1 miljardia. Jos potti jaettaisiin kaupunkimaisten ja maaseutumaisten kuntien kesken niin jako olisi 6,2 miljardia kaupungeille ja 2,6 maaseutumaisille kunnille. On totta, että kun tasataan kuntien tulopohjassa olevia eroja, niin tapahtuu tulonsiirtoa paremman verotulopohjan kunnilta heikomman verotulopohjan kunnille. Esimerkiksi Kainuu ja Lappi saavat VOS-potista 710 000 miljoonaa (ks. tarkemmat tiedot artikkelin lopussa *).
  3. Yrityksiä ja kehittämistä tuetaan koko Suomessa. Esimerkiksi päättyneellä ohjelmakaudella EAKR + valtionrahoituksesta kohdennettiin yli puolet kaupunkeihin. Yritystuet ovat 40 prosenttia kaikesta EAKR:n kautta myönnettävästä tuesta.
  4. Maataloutta tuetaan sen vuoksi, että ruuan hinta kuluttajille olisi edullisempi. Voidaan toki vääntää peistä siitä kannattaisiko koko maatalouskauppa maailmassa vapauttaa, mutta se ei ole yksin Suomen päätettävä asia. Maa- ja puutarhatalous sekä elintarviketeollisuus työllistivät vuonna 2011 yhteensä noin 128 000 henkilöä Suomessa, kertoo Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito. Kun ruokaketjuun lasketaan mukaan myös tukku- ja päivittäistavarakaupan sekä yksityisten ja julkisten ravintolapalvelujen henkilöstö, ruoan ja juoman työllistävä vaikutus nousi yhteensä noin 266 000 henkilöön. Se oli yli 10 % maamme kaikista työllisistä. Kyseisistä maataloustuista hyötyvät siis monet muutkin kuin maaseudun ihmiset.
  5. No entä aluepolitiikka ja valtion henkilökunnan sijoittuminen. Valtiolla työskenteli 78 767 henkilöä vuonna 2014. Heistä Helsingissä työskenteli 30,5 prosenttia. Yhteensä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla työskenteli 37,5 %:a ja Uudellamaalla 41,3 %:a koko valtion henkilökunnasta.
  6. Valtio osoittaa mittavan määrän investointeja myös Etelä-Suomen kaupunkeihin, esimerkkinä vaikkapa Pisararata tai valtion tukema vuokratalorakentaminen. Infrainvestoinneilla pyritään helpottamaan ihmisten elämää, työssäkäyntiä ja liikkumista. Tämä periaate on sama maalla ja kaupungeissa. Samalla tavalla myös kaupungeissa ihmiset saavat sosiaalitukea, asumistukea tai muita vastaavia hyvinvointiyhteiskunnan tukia- ja avustuksia. 
  7. Metsäteollisuuden pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Pääkonttorissa ei kuitenkaan sahata tai jatkojalosteta yhtään puuta. Maaseutu mahdollistaa sen, että pääkonttorilla työpaikat pysyvät ja myyntimiehillä riittää työtä. Monille on varmaan yllättävä tieto, että 80% Suomen teollisuudesta sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Syynä tähän ovat raaka-ainevarannot, logistiset syyt, yritysten pitkään kehitetty osaaminen ja kustannustehokkuus. Vielä suurempana uutisena voi kertoa, että lähes 100% maamme maatiloista sijaitsee kaupunkikeskustojen ulkopuolella. Kaupunkiviljely ei vielä ole pystynyt korvaamaan kotimaista maataloutta.
Toimintojen hajauttaminen on välttämätöntä

Pääministeri Sipilän esille nostaman hajautetun yhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen on paremmat mahdollisuudet kuin koskaan, johtuen nopeista tietoliikenneyhteyksistä. Emme ole enää samalla tavalla sidoksissa aikaan ja paikkaan kuten vielä 10 vuotta sitten. Juuri kaupunkien kannattaisi kannattaa hajautetun Suomen mallia, sillä liian nopea kaupungistuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Näitä ovat mm. asuntojen ja toimitilojen vuokratason nousu, asunnottomuus, korkea nuorisotyöttömyys juuri kaupungeissa ja lisätarve kasvattaa julkisia palveluita. Suuremmasta kulutuksesta johtuen myös kaupunkilaisten hiilijalanjälki on merkittävästi suurempi.

Maaseudulla sijaitsevat Suomen luonnonvarat, joita hyödynnetään koko Suomen hyväksi. Tällaisia ovat metsä, vesi, maa-aines ja malmit. Puhumattakaan maaseudun virkistyskäytöstä vapaa-ajan paikkakuntina ja matkailussa. Aiemmin maaseudun voimavara kaupungeille olivat myös valmiiksi peruskoulutetut nuoret. Kaupungit siis hyötyvät aidosti maaseudusta mm. ruokana ja energiana. Maaseutu onkin kaupunkien huoltovarmuuden kannalta olennainen resurssi.

Onko vastakkainasettelun hakemisessa kyse siitä, että maamme kaupungistumiskehitys on vielä niin nuorta? Kaupunkimme ovat maailman mittakaavassa pieniä. 5,5 miljoonan asukkaan Suomeen on vain yksikertaisesti vaikea – ja turhaa - rakentaa aitoa metropolia.

Olennaista yritysten menestymisessä on kilpailukyky

Perusperiaatteena voidaan pitää sitä, että mitä paremmat edellytykset ihmisillä on yritystoimintaan Suomessa yleensä, sitä paremmat mahdollisuudet siihen on myös Itä- ja Pohjois-Suomessa ja maaseudulla. Erityisesti sukupolvenvaihdosten onnistuminen on olennaista. Kilpailuhaitat muihin maihin verrattuna tulisi poistaa esimerkiksi keventämällä verotusta vaihdoksissa.

Yrityksen sijaitseminen maaseudulla voi tuoda sille yllättäviä kilpailukykyetuja. Hyvä esimerkki on vaikkapa Kajaanin Automatiikka Oy, joka ryhtyi valmistamaan uudenmallista hakkuukoneen mitta-automatiikkaa. Kyseinen yritys ei olisi pystynyt kehittämään tuotetta sellaisessa paikassa, jossa ei ole ymmärrystä ja osaamista liittyen puun korjuuseen. Yritys syntyi ja kehittyi siellä, missä sen oli kannattavaa kehittyä. Myöhemmin Ponsse Oy osti Kajaanin Automatiikan itselleen. Ponsse sijaitsee Vieremällä. Yritys on maailman johtavia metsäkonevalmistajia.

Vaikka tässä kirjoituksessa olen tietoisesti halunnut tuoda esille myös vastakkainasettelun elementtejä, en kannata kaupunkien ja maaseudun tai Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen vastakkainasettelua.  Me harvaan asutun alueen ihmiset vain haluamme olla vaikuttamassa siihen, millainen on Suomen tulevaisuus. Hajautettu malli ottaa koko Suomen voimavarat käyttöön fiksusti, kasvattaa vientiä ja tuottaa hyvinvointia kaikille suomalaisille. Tämän vuoksi jonkun kannattaa ja pitää asua myös maaseudulla, ja siten varmistaa, että näin tapahtuu.

Kirjoittaja: Tytti Määttä, Harvaan asutun maaseudun teemaverkoston puheenjohtaja ja Vaalan kunnanjohtaja
 
*) Tulopohjan tasauksessa tasauslisiä maksetaan yhteensä 852 milj. euroa. Maaseutumaiset kunnat saavat tulopohjan tasauksessa tasauslisinä yhteensä 515 milj. euroa (+678 €/as). Myös taajaan asutut kunnat ovat tasauslisien saajina. Ne saavat tulopohjan tasauksessa 337 milj. euroa (+397 €/as). Tulopohjan tasauksessa valtio osallistuu tasauslisien maksuun 685 milj. eurolla (-126 €/as). Loppuosa, 167 milj. euroa (-44 €/as) kerätään kaupunkimaisilta kunnilta tasausvähennyksenä.