Tulosta
 

Miksi nuori valitsee maaseudun?

Koska harvaan asuttujen alueiden huoltosuhde heikkenee nopeasti, kuntia ja paikallisyhteisöjä kiinnostavat erityisesti ne tekijät, jotka ohjaavat nuorten asuinpaikan valintoja. Aihe on myös yhteiskunnallisesti kiinnostava, sillä monet tulevaisuuden tutkijat näkevät selviä muutoksen merkkejä työhön, kulutukseen ja elämäntapoihin liittyvissä valinnoissa.

Nuorten omaksumat arvot ja elämänvalinnat ovat erittäin merkittäviä tulevaisuuden kannalta. Yleisesti ottaen nuorten valmius muuttaa maalle on tutkimusten mukaan varsin korkea ja maalla asumista pidettään jopa toivottavana tulevaisuuskuvana. Reunaehtona on tietenkin turvattu toimeentulo, mutta se saa olla pieninäkin murusina.

Koska koulutuspaikat ja koulutuksen aikana syntyneet verkostot ovat erittäin merkittäviä asuinpaikan valinnan kannalta, ei ole ollenkaan samantekevää, missä opetusta annetaan. Nuoret aistivat herkästi yhteiskunnallisia muutoksia, ja maaseutualueiden palvelurakenteiden tietoinen alasajo antaa selvän valintoja ohjaavan tulevaisuussignaalin.

Koska asuinpaikan valinnassa on kyse erittäin monisyisistä prosesseista, joiden kirjon kuvaaminen vaatisi kirjan verran tekstiä, tyydyn siteeraamaan muutamia viime aikaisia tutkimusraportteja, joihin perehtymistä lämpimästi suosittelen.

Nuorten tulevaisuuskuvat maaseudun kehittämistyön lähtökohtana

Tuomas Kuhmonen, Liisa Luoto ja Jenny Turunen (2014) ovat koonneet erittäin laajan kirjallisuuteen ja kyselyihin perustuvan raportin nuorten vallinoista. Raportista avautuu lukematon määrä erilaisia näkökulmia, joista tähän olen poiminut muutamia keskeisiä asioita.

Tutkimusolettamia ovat mm.
  • nuoriso on heterogeeninen joukko, myös ikämääritelmät väljiä
  • nuorten valinnat ovat maaseudun tulevaisuuden syntymisen ytimessä
  • muutosvoimat jakavat ihmisiä erilaisille tulevaisuuspoluille
  • toimeentulo-, asumis- ja elämäntapareseptit jäsentävät henkilökohtaisia tulevaisuuksia ja luovat tarttumapintoja kehittämispolitiikalle
Raportissa kuvattuja eri tutkijoiden havaintoja asuinpaikan valintaan liittyvistä tekijöistä (väljiä sitaatteja)
  • ”Maalle muuttaneet kokevat vapautuneensa. (Maalle)muuttajat kokevat maaseudun monella tapaa paremmaksi asuinympäristöksi kuin kaupungin. Heillä on mahdollisuus asua paremmassa asunnossa ja elinympäristö on turvallisempi.”   
  • ”Kouluttautumis- ja työmahdollisuudet vetävät nuoria keskuksiin. Asuinpaikan valinta on monien eri osien summa, mutta useiden tutkimusten mukaan työ, hyvät mahdollisuudet edetä uralla ja opiskelupaikka näyttelevät tärkeää roolia, kun nuoret valitsevat asuinpaikkaansa.” –
  • ”Edullinen ja väljä asuminen kiinnostaa nuoria.”
  • ”Maaseudulla on olijoita ja kävijöitä. Maaseutu- ja nuorisokirjallisuudessa asuminen ja elämäntapa ovat huomattavasti laajemmin esillä kuin maaseudun toimeentulokysymykset.”
  • ”Myös itsensä toteuttaminen, identiteetti, menestys ja onni ohjaavat nuorten valintoja. Maalla asumisen yhtenä haasteena nähdään nimenomaan mahdollisuuksien rajallisuudet itsensä toteuttamiselle.”
  • ”Henkilökohtaiset merkitykset voivat luoda maaseudulle uusia rooleja asuinpaikkana ja elämäntavan mahdollistajana. Sekä uskomuksissa että toivomuksissa korostuvat erityisesti lähiruoka, vihreä liiketoiminta (biotalous) ja monipaikkaisuus (osa-aikainen asuminen, etätyö).”
Aiempien tutkimustulosten synteesiä
  • Maaseudun toimeentuloresepteissä korostuvat etätyö ja ympäristö.
  • Kirjallisuudessa on esillä hieman epärealistinen ja suppea kuva maaseudun toimeentulovaihtoehdoista
  • Maaseudun asumis- ja elämäntaparesepteissä korostuvat peruspalvelut, turvallisuus, saavutettavuus ja luonto
Raporttia varten tehdyn kyselytutkimuksen yhteenveto (raportissa erittäin perusteellinen tulososa)
  • Kuudesta tulevaisuuskuvasta omaa taloa maaseudulla ja ”omaa reviiriä” pidettiin selvästi toivotuimpana ja todennäköisimpänä omana tulevaisuutena.
  • Tulevaisuuskuvien sisällöissä luonto ja rauha sekä jatkuvuus ja maaseudun paikkasidos miellyttivät nuoria – yrittäjyys ja maaseutu sosiaalisena tilana eivät houkuttaneet.
  • Nuorten taustatekijöistä erityisesti syntymäkunta, asuinkunta ja koulutus vaikuttivat siihen, mitä tulevaisuuskuvia pidettiin todennäköisenä omana tulevaisuutena.
  • Nuorten itse hahmottamien unelmatulevaisuuksien toimeentuloresepteissä korostuivat yrittäjyys, maaseutu, asiantuntemus, luovuus, monipaikkaisuus, monitoimisuus ja etätyö.
  • Unelmatulevaisuuksien asumisreseptejä määritti vahvasti kaupungin läheisyys ja omakotitaloasuminen – sisällöissä korostuivat rauha, palvelut, luonto, yhteydet, tilava asunto ja iso piha.
  • Unelmatulevaisuuksien elämäntapareseptien tärkeimpiä aineksia olivat luonnossa liikkuminen, harrastukset, tärkeät ihmiset, eläimet ja rauha.
  • Nuorilla oli tuhansia erilaisia unelmatulevaisuuksia, mutta niistä muodostui myös tiettyjä alueita profiloivia kokonaisuuksia.
  • Nuorten taustatekijöillä oli joitakin kytkentöjä unelmatulevaisuuksien sisältöön.
ONNI – Eväitä maaseudun uuteen talouteen

Sitra (2011) on laatinut modernien maallemuuttajien Onni-typologian, jossa on myös muutamia esimerkkejä nuorista muuttajatyypeistä (ks. tarkemmin julkaisu):
  • WLAN-vaetajat
  • luomu-urbaanit
  • hitaat kohtuullistajat
  • etnomaalaiset
Erottavia muuttujia ovat 1) asumisen tapa, 2 kuluttamisen muodot (2 näkökulmaa), 3) harrastukset ja 4) ekologisuus. Kuvaukset ovat hyvin profiloituja ja perustuvat todellisten ihmisten valintoihin. Näiden muuttajien valinnoissa korostuvat vahvasti uudenlaiset arvot. Sen sijaan perinteiset ammattiin tai juuriin perustuvat syyt eivät näy erityisen hyvin typologiassa. Tarkastelu on hyvin linjassa muiden tutkijoiden havaintojen kanssa. Toimeentuloreseptit eivät ole kuitenkaan kovin perinteisiä.

Yrittäjyys maaseudulla – Monimenetelmätutkimus suomalaisten nuorten unelmista ja maallemuuttajien kokemuksista

Seuraavassa pari sitaattia Antti Tulilan (2015) gradun tiivistelmästä. Havainnot ovat aitoja ja konkreettisia kuvauksia maaseudulta ammattia ja toimeentuloa etsivien ihmisten elämästä.
  • ”Maaseutualueet kiinnostavat nuoria aikuisia ja kiinnostus on luonteeltaan arvolatautunutta. Mitä syvemmälle maaseudulle edetään, niin sitä joustavampia vastaajat ovat hankkimaan ansaintansa useammasta eri lähteestä. Monet jo maalle muuttaneet yrittäjät ovat yllättyneet positiivisesti maaseudusta liiketoimintaympäristönä.”
  • ”Haastatellut yrittäjät olivat yllättyneitä siitä kuinka nopeasti ja helposti uudet liiketoimet olivat lähteneet käyntiin. Maaseudun liiketoiminnallisia vahvuuksia ovat muun muassa vähäinen kilpailu ja alhainen kustannustaso. Tämän tutkimuksen mukaan maaseudulla on paljon mahdollisuuksia kannattavaan liiketoimintaan, mutta kaikkia mahdollisuuksia ei ole kyetty toistaiseksi havaitsemaan.”
  • ”Voidaan havaita, että henkilökohtaiset tekijät ja erilaiset verkostot ovat olleet keskeisessä roolissa yrittäjäperheiden muuttaessa maalle. Maaseutu on esillä kirjallisuudessa ensisijaisesti asumis- ja elämäntapavalintana kuin toimeentulolähteenä. Maaseudulle muuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista ajattelua ja omatoimisuutta. Kaikille sopivia ratkaisuja ei ole valmiina tarjolla.”
Aineistoa:

Tuomas Kuhmonen, Liisa Luoto ja Jenny Turunen, 2014: Nuorten tulevaisuuskuvat maaseudun kehittämistyön lähtökohtana, TUTU-julkaisuja 2/2014

Antti Tulila, 2015: Yrittäjyys maaseudulla – Monimenetelmätutkimus suomalaisten nuorten unelmista ja maal-lemuuttajien kokemuksista. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto.

SITRA (Riku Siivonen toim.), 2011: ONNI – Eväitä maaseudun uuteen talouteen. Sitra 292

Kirjoittaja: Tuomo Eronen, kyläasiamies, HAMA-verkoston varapuheenjohtaja ja lehden päätoimittaja