Tulosta
 

Korvesta ja valtateiltä 1/2016 teemana Kuka elättää ja kenet

kesäkuu 2016

Pääkirjoitus

Maaseutu vs. kasvukeskukset, koko Suomi asuttuna vs. Pähkinäsaaren rauhan raja Suomen rajaksi. Tällaista on keskustelu Suomen kehittämisestä, mustavalkoista ja jää edelleenkin jatkuvasti eipäs-juupas tasolle. Suomen poliittisessa historiassa edunvalvonta on leimaa-antava piirre, ja jostakin tällaisesta keskustelukulttuurista nämä julistukset varmaan kumpuavat.  Lue lisää >>

Tekevälle sattuu!

Olemme poistaneet Tuomas Enbusken kolumnin verkkolehden artikkeleista, koska toimitukselle selvisi julkaisun jälkeen, että se on julkaistu vuonna 2011 muussa mediassa. Alkuperäinen artikkeli löytyy esimerkiksi osoitteesta http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59607-pahkinasaaren-rauhan-raja-suomen-rajoiksi

Syynä tilanteeseen on toimituksen ja kirjoittajan välisessä viestinnässä tapahtuneet katkokset ja ilmeiset väärinymmärrykset. Pahoittelemme tapahtunutta, sillä olemme toimineet vilpittömässä tarkoituksessa haluten avata aitoa dialogia tärkeässä asiassa.

Kuka elättää kenet?

Vähintään kerran kuussa kaltaiseni maaseudun puolustaja saa kuulla siitä, kuinka pääkaupunkiseutu elättää maaseudun. Joskus mietin, pitäisikö suhtautua tuollaiseen yksiniittiseen ajatukseen vähän samaan tapaan kuin pohjalaismiehet vanhassa tarinassa. Hameväki oli saanut puhuttua miesväen laidunkauden päättymisen ja puintien jälkeen yhteiselle retkelle oikein Oopperaan Helsinkiin. Lue lisää >>

Hama-alueen raaka-aineet yhteiskunnan voimavara – mitä jää hama-alueelle?

Olen kyllästynyt kuuntelemaan perusteetonta ruikutusta siitä, miten Etelä-Suomi elättää harvaan asuttuja maaseutualueita. Minusta on fiksua ajatella, että koko maan voimavarat kannattaa hyödyntää Suomen kehittämisessä. Olisi pöljää ajatella, että viisaus, voimavarat ja kekseliäisyys elää vain maalla tai kaupungeissa, mutta ei molemmissa. Lue lisää >>

Kaupunkilaisen ja maalaisen hiilidioksidijalanjäljet ovat käytännössä yhtä isot

Useimpien aiempien tutkimusten mukaan kaupunkilaiset tuottavat vähemmän hiilidioksidia kuin maalla asuvat ihmiset. Aalto-yliopiston tutkijoiden tutkimustulokset kumoavat aiempien tutkimusten johtopäätökset: kaupunkilaisen ja maalaisen hiilidioksidijalanjäljet ovat käytännössä yhtä isot. Lue lisää >>

Maaseudulla eletään vihreästi

Uusiutuvan energian käyttö on maaseudulla suhteellisesti suurempaa kuin suurissa taajamissa. Esimerkiksi Itä-Suomen maakuntien energian tuotannon polttoaineista peräti 65 % prosenttia oli uusiutuvia. Vastaava koko Suomen luku on vain 33 %. Voidaankin helposti päätellä, että suurissa kasvukeskuksissa fossiilisia polttoaineita käytetään enemmän kuin maaseudulla. Lue lisää >>

Syrjäisen maaseudun tulevaisuuden näkymiä

Professori Pertti Rannikon mielestä harvaan asuttu maaseutu on uudenlaisten mahdollisuuksien edessä. Ilomantsin Harvaan asutun maaseudun -seminaarissa puhunut Rannikko tähdensi vapaa-ajan asukkaiden, retkeilyalueiden, kaivosten ja biotalouden tuomia uusia mahdollisuuksia.  Lue lisää >>

Miksi nuori valitsee maaseudun?

Koska harvaan asuttujen alueiden huoltosuhde heikkenee nopeasti, kuntia ja paikallisyhteisöjä kiinnostavat erityisesti ne tekijät, jotka ohjaavat nuorten asuinpaikan valintoja. Aihe on myös yhteiskunnallisesti kiinnostava, sillä monet tulevaisuuden tutkijat näkevät selviä muutoksen merkkejä työhön, kulutukseen ja elämäntapoihin liittyvissä valinnoissa. Lue lisää >>

HAMA-uutiset

*

Arkisto