Tulosta
 
*

Siun sote – maakuntauudistuksen esisoitto Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan kunnat päätyivät sote-uudistuskeskustelun alettua nopeasti omaan toimintamalliin, jossa koko sote-palvelutuotanto siirretään uudelle maakunnalliselle kuntayhtymälle. Maakuntauudistuksen nopean etenemisen myötä samaan kokonaisuuteen päätettiin ottaa myös pelastustoimi. Siun sote -organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta.

Uuden organisaation valmistelua varten perustetiin suuri joukko työryhmiä, joiden tehtävä on ollut miettiä palveluiden ja hallinnon organisoiminen maakuntatason kokonaisuutena. Lähtökohta Pohjois-Karjalassa olikin varsin kirjava, sillä palveluita tuotettiin yhden kunnan alueella, muutaman kunnan yhteistyönä tai laajana seutukokonaisuutena. Kahden kunnan alueella sote-pavelut ovat olleet kokonaan ulkoistettuna yksityisille yrityksille. Pohjois-Karjalan aluerakenne on nykyisellään varsin polarisoitunut, sillä valtaosa ihmisistä asuu Joensuussa ja sen pendelöintialueella. Tämän vastapainona Pielisen Karjala ja Keski-Karjalassa väki vanhenee ja etäisyydet vaikeuttavat merkittvästi palveluiden saavutettavuutta.

Siun soten valmistelussa toimi myös ns. rajapintatyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää yhteistyötä kuntien ja muiden tärkeiden organisaatioiden kanssa. Valmistelun aikana puhuttiin paljon myös kolmannen sektorin toimijoiden huomioimisesta, mutta lopullisessa organisaatiossa tämä näkyy vain siten, että yhdelle toimialajohtajalle on annettu tehtäväksi järjestö- ja yhteisöasiat. Varsinaista kumppanuusrakennetta ei ole tulossa.

Siun soten valmistelun yhteydessä toteutettiin huomattavan laaja kansalaiskuuleminen (toteuttajana Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys). Sen kautta saatu palaute ja aloitteet osoittivat, että kansalaisten suurin huoli liittyy konkreettiseen palveluiden saatavuuteen ja ajanvarausjärjestelmän toimivuuteen – kansalaiset toivoivat, että ”puhelimeen vastataan heti”. Tulos heijastelee myös sitä, kuinka tärkeinä ihmiset pitävät lähipalveluiden saatavuutta.

Kokemus aikaisemmista suurista sote-yhteenliittymistä on sellainen, että ainakin alkuvuodet toiminnassa joudutaan keskittymään tiiviisti palveluprosessien virittämiseen, toimitiloihin ja henkilöstöasioihin. Koska Siun soten toiminta-aika tulee jäämään lyhyeksi maakuntahallintouudistuksen vuoksi, on pelättävissä, etteivät kumppanuusasiat ehdi lainkaan agendalle ennen uutta hallintoa.

Siun sote on kuntayhtymä ja kunnilla on sen ohjauksessa vielä vahvat välineet. Tilanne muuttuu kuitenkin radikaalisti maakuntauudistuksen jälkeen. Itse Sote-palveluita tuottavan organisaation ja palvelutuotannon osalta tämä ei ole välttämättä kovin suuri muutos, mutta kuntien luottamushenkilöille tämä tulee varmasti shokkina – yhtäkkiä niillä ei olekaan mitään vahvoja ohjaustyökaluja valtavaan hyvinvointipalveluiden kokonaisuuteen.

Huoli lähipalveluista ja digitaalisten palveluiden käytännön toimivuudesta on kuitenkin niin vakava asia, että Siun soten pitää panostaa asiaan erityisesti nyt, kun päätäntä on vielä aidosti maakunnan ja kuntien käsissä. Ehdottoman tärkeää on kehittää kumppanuusrakenteita maakuntatasolla tuotettujen palveluiden alueella. On vähintään kohtuullista, että kolmannen sektorin toimija voi tehdä kumppanuussopimuksia oman kunnan alueella toimivien yksiköiden kanssa ilman, että tarvitsee matkustaa Joensuuhun asiasta neuvottelemaan.

Lisätietoja Siun sotesta: www.siunsote.fi ja http://www.siunsote.fi/etusivu/siun-sote/materiaalit/

Kirjoittaja: Tuomo Eronen, Harvaan asutun maaseudun verkoston vpj, kyläasiamies, Pohjois-Karjalan Kylät ry