Tulosta
 
*

Esimerkkejä maaseudun hajautetuista palvelumalleista

Harvaan asutulla maaseudulla on kehitetty vuosien myötä erilaisia hyviä palvelumalleja. Monet niistä turvaavat palvelujen saavutettavuuden alueella ja niiden toivoisi sote- ja maakuntauudistuksen myötä leviävän muuallekin Suomeen. Aina ei tarvitse luoda uutta vaan voi soveltaa olemassa olevia malleja paikallisiin oloihin soveltuvaksi. Seuraavassa esitellään viisi toimivaa palvelumallia:
  • Mallu-auto, Etelä-Karjala, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja pyörillä
  • Pohjois-Karjala, erikoissairaanhoidon jalkautuminen maakuntaan
  • Pihtipudas, Keski-Suomi, Hyvinvointipalvelupiste Toukola, hajautettu lähipalvelumalli
  • Eskolan kylä, Keski-Pohjanmaa, yhteisöllinen palvelutuotanto, lähipalvelujen tuottaminen kumppanuuden ja omaehtoisuuden kautta
  • Videovälitteinen kotikuntoutus




Mallu-auto, Etelä-Karjala - sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja pyörillä

Mallu-auto toimii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten liikkuvana vastaanottona, joka tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Mallu-auto toimii Etelä-Karjalassa noin 105 000 asukkaan toiminta-alueella.

Mallu-auton palveluihin kuuluvat sairaanhoitajan vastaanotto- ja laboratoriopalvelut sekä suun terveydenhuollon palvelut (suuhygienistin ja hammashoitajan palveluja). Mallu-auto mahdollistaa myös lääkäripalveluiden tarjoamisen etälaitteilla. Lisäksi järjestetään erilaisia teema- ja kampanjapäiviä yhteistyössä muuan muassa kyläyhdistysten kanssa. Teemapäivissä painotetaan ennaltaehkäisyä ja paneudutaan syvemmin johonkin sosiaali- ja terveydenhuollon erityisaiheeseen.

Vaikka palvelua ei ole suunnattu vain tietyille käyttäjä- tai ikäryhmille, asiakkaina ovat pääasiassa Etelä-Karjalan haja-asutusalueella asuvat ikäihmiset.

Lisätietoja: http://www.eksote.fi

PKSSK, Pohjois-Karjala - erikoissairaanhoidon jalkautuminen maakuntaan

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK) on jalkauttanut maakuntaan sekä kirurgian että tahdistinpoliklinikan vastaanottoa.  Ideana on viedä erikoissairaanhoidon palveluja lähelle potilaita. Esimerkiksi tahdistinpotilaat ovat usein iäkkäitä, ja palvelujen jalkauttaminen lähemmäs potilaita mahdollistaa rasittavan matkustamisen poisjäämisen. Etuna on myös se, että terveyskeskuslääkärit voivat päivän mittaan konsultoida erikoislääkäriä ongelmatilanteissa.

Lisätietoja: http://www.pkssk.fi

Ilomantsi, Pohjois-Karjala – Kylätalo Monipalvelukeskus -toiminta (ikääntyvien syrjäkylien ennaltaehkäisevien peruspalvelujen ja lähipalvelujen kumppanuusmalli)

Ilomantsissa on etsitty erityisesti kunnan ja kyläyhdistysten yhteistyönä uusia toiminta- ja kumppanuusmalleja palvelujen kehittämiseksi kunnan uloimmille kylille. Kylien hyvinvointitarpeita sekä yhteisöllisiä resursseja palvelujen kehittämiseksi on kartoitettu kylien asukkaille sekä kyläyhdistyksille suunnatuilla kyselyillä. Näiden pohjalta kunta käynnisti vuonna 2013 Kylätalo Monipalvelukeskus -hankkeen kahdella etäisellä kyläalueella yhteistyössä viranomaistahojen, paikallisten yrittäjien ja yhdistystoimijoiden kanssa. Kivilahden kylätalo sekä Hattuvaaran kyläkoulu muodostuivat kohdekylien ja ympäröivin kylien asukkaita palveleviksi monipalvelukeskuksiksi, joiden toiminta rakentui viikoittain pidettävien kyläpalvelupäivien ympärille.

Kyläpalvelupäivät tarjoavat Ilomantsin syrjäkylien asukkaille niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin jalkautuvia lähipalveluja. Vuonna 2013 käynnistynyt toiminta on tuonut kylille yli 30 säännöllisesti kylillä vierailevaa palveluntarjoajaa. Kunta jalkauttaa kyläpalvelupäiviin erityisesti terveydenhuollon peruspalveluja, kuten muisti-, diabetes-, sydän-, infektio-, reumahoitajan ja kotipalvelun vastaanottoja, sekä järjestää kylätaloilla influenssarokotuspäiviä.  Kunta järjestää myös kyläpalvelupäivien asiointiliikenteen kutsutaksi-periaatteella. Paikalliset yrittäjät kuten jalkahoitaja, hieroja, parturi-kampaaja ja fysioterapeutti pitävät säännöllisesti vastaanottoja kyläpalvelupäivissä. Kyläyhdistys vastaa kylätalon kunnossapidosta sekä ruokailun järjestämisestä palvelupäivinä. Myös erilaiset kurssit ja infotilaisuudet ovat tärkeä osa päivien toimintaa. Kylillä on järjestetty mm. ensiapu-, atk- ja englanninkielen kursseja sekä pidetty eri tahojen toimesta tietoiskuja turvallisuuteen, ravitsemukseen, valokuituun ja sähköisiin terveyspalveluihin liittyen. Ilomantsin Kylätalo Monipalvelukeskus -toiminnan kehittäminen on ollut kuntavetoista, mutta toteutus on rakentunut vahvasti kansalaislähtöisyydelle. Kyläpalvelupäivien palvelut ja toiminnot mietitään asukaslähtöisesti kyläläisistä koostuvissa toimintaryhmissä. Lisäksi kylillä on nimetyt yhdyshenkilöt, jotka vastaavat yhteydenpidosta kuntaan ja muihin yhteistyötahoihin palvelujen ja toimintojen järjestämiseksi kyläpalvelupäivinä. Kunnan näkökulmasta kylätalot ovat ennaltaehkäisevien peruspalvelujen yksi tärkeä toimipiste.

Lisätietoa: http://www.ilomantsi.fi/kylatalohanke

Pihtipudas, Keski-Suomi - Hyvinvointipalvelupiste Toukola, hajautettu lähipalvelumalli

Pihtiputaan kunta vie lastenneuvolan palvelut 30 kilometrin päähän keskustasta Muurasjärven kylälle kaksi kertaa kuukaudessa. Samassa tilassa lastenneuvolan kanssa toimii myös seniorineuvola ja seniorineuvojan vastaanotto kerran kuukaudessa. Myös lääkäri ottaa vastaan lapsiperheitä kotihoidon toimistossa kerran kuukaudessa. Samaa tilaa käyttävät lisäksi hyvinvointialan yrittäjät, esimerkiksi parturi-kampaaja ja hieroja, jotka käyvät kylällä tiettyinä päivinä kuukaudessa.

Lisätietoa: http://www.nuorisoseurat.fi/palvelutuuli

Eskolan kylä, Keski-Pohjanmaa - yhteisöllinen palvelutuotanto, lähipalvelujen tuottaminen kumppanuuden ja omaehtoisuuden kautta

Kannuksen kaupungin heikentynyt taloustilanne on johtanut kylällä tuotettavien lähipalvelujen leikkaamiseen ja toimintojen keskittämiseen kuntakeskukseen. Vuonna 2013 kaupunki lakkautti kylän sivukirjaston ja kylällä toimineen ryhmäperhepäiväkodin sekä teki päätöksen kyläkoulun sulkemisesta syksystä 2014 alkaen. Kunnallisten palvelujen menetys on ollut kova isku kylälle. Erityisesti päiväkodin ja koulun säilyminen lähipalveluna nähtiin ensiarvoisen tärkeäksi. Vuonna 2013 kylän hyvinvointi-suunnitelmaan liittyen kylän asukkaat toteuttivat selvitystyön siitä, miten kylällä tarvittavat palvelut voitaisiin turvata. Selvitystyön tuloksena päädyttiin ratkaisuun, jossa Eskolan ja lähikylien asukkaat vastaavat lähipalvelujen tuottamisesta itse siltä osin kun julkinen tai yksityinen palvelutarjonta ei vastaa kylän tarpeita.

Keväällä 2013 kyläyhdistys otti hoitaakseen kunnan kylällä lakkauttaman sivukirjaston. Kirjaston aineisto ja kalusto siirtyivät kyläyhdistyksen omistukseen kunnan kanssa tehdyllä luovutussopimuksella.  Jatkossa kirjaston on kaavailtu toimivan myös kyläpalvelutoimistona, eräänlaisena keskusinfona, josta käsin kylän asukkaat voivat tiedustella muun muassa ateriapalvelua, siivousapua, tietokoneiden vuokrausta ja koulutusta.  Suunnitelmien toteutuessa kirjastotoiminnan siirtyminen kyläyhdistyksen vastuulle tulee merkitsemään kirjaston toimintojen monipuolistumista.

Vuoden 2013 lopulla Eskolan ja lähikylien asukkaat perustivat osakeyhtiöpohjaisen yrityksen Eskolan Kyläpalvelu Oy:n tarvittavien lähipalvelujen tuottamiseksi itse.  Yrityksen osakkaista 70 % on Eskolasta ja loput lähikylistä. Eskolan Kyläpalvelu Oy on toimintatavaltaan yhteiskunnallinen yritys, joka käyttää kertyvän voiton palvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Konkreettisesti Kyläpalvelu Oy:n toiminta käynnistyi vuoden 2014 alusta yksityisen ryhmäpäiväkodin perustamisen myötä.  Samalla kylä joutui opettelemaan uuden yritysmäisen tavan tehdä yhteistyötä kunnan kanssa.  Kunta ostaa kyläpalveluyritykseltä päivähoitopalveluja lapsikohtaisesti ostopalvelusopimuksella. Lapsia tulee päivähoitoon myös naapurikunnan puolelta peruspalvelukuntayhtymän palvelusetelillä, Kelan yksityisen hoidon tuella sekä vanhempien ostaessa päivähoitopalveluja suoraan Eskolan Kyläpalvelu Oy:ltä.

Eskolan kylän asukaslähtöinen kehittäminen on edennyt kylätoiminnan ja hanketoiminnan käynnistymisestä kohti yhteisöllistä palvelutuotantoa. Tarvittavien lähipalvelujen tuottamiseksi kylällä toimitaan entistä omaehtoisemmin ja määrätietoisemmin. Palvelujen tuottamiseen liittyvä yhteistyö kunnan kanssa on vähentynyt ja vastaavasti yhteistyö lähikylien kanssa vahvistunut.

Tarvittavien toimintojen ja palvelujen järjestämiseksi kylällä on mietitty kulloinkin paras organisoitumismuoto: yhdistys, osuuskunta tai yritys.

Lisätietoja: http://www.eskolankyla.fi/ ja http://www.mua-lehti.fi/arkisto/1_15/kattilakoski.pdf

   

Kirjoittaja: Mari Kattilakoski, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto