Tulosta
 
*

Yhteiskunnallinen yritys harvaan asutun maaseudun palveluntuottajana

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on käsitteenä Suomessa melko uusi, ja käytännössä termi on vakiintunut vasta 2010-luvun alussa. Yhteiskunnallisia yrityksiä maassamme on kuitenkin ollut jo paljon pidempään, sillä toimintaa määrittää pyrkimys ehkäistä ja hoitaa niitä ongelmia, joita ei voida markkinalähtöisesti ratkaista. Näin syntyivät aikoinaan ensimmäiset osuuskunnat ja osakeyhtiöt kylille, ja yhtä lailla niitä voidaan perustaa myös tänään alueille, joilta palvelut ovat karanneet.

Yhteiskunnallisten yritysten toiminnan perusajatus on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu. Mahdollisesta voitosta pitää pääosa käyttää yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen. Liiketoiminnan taustajoukoissa on usein yhdistys, säätiö tai osuuskunta ja niiden mukanaan tuoma vahva arvopohja.

Yhteiskunnallinen yritys on viime kädessä määritelty Suomalaisen Työn liiton myöntämän merkin kautta.  Kuten Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) syksyn kuluessa järjestämällä Yhteisöllinen palvelutuotanto maaseudulle –kiertueella havaittiin, yhteiskunnallisia yrityksiä on kuitenkin paljon enemmän. Monet olivat yhteiskunnallisia yrityksiä tietämättään.

Tällainen oli esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Kannuksessa sijaitsevan Eskolan Kyläpalvelu Oy, jonka toimipiste on Eskola-talo monipuolisine palveluineen. Katon alta löytyvät Lounasruokala Pikku-Pässi, Tenavatallin ryhmis, kyläkirjasto ja omarahoitteinen koulu sekä kyläpalvelutoimisto. Kylällä toimii lisäksi Osuuskunta Nelikataja, joka tuottaa monenlaisia asumista tukevia palveluja.

Eskolan kylällä kyse ei ole pelkästään palveluiden tuottamisesta, vaan samalla vahvistetaan myös alueen yhteisöllisyyttä ja lisätään alueen elinvoimaisuutta. Hienommin sanottuna: kylällä tuotetaan sosiaalisia innovaatioita.

Pohjois-Karjalassa yhteiskunnallinen yrittäjyys on nähty myös keinona vastata kuntaliitoksen tuoman uuden toimintaympäristön haasteisiin. Joensuuhun liittyneen Kiihtelysvaaran alueella päädyttiin perustamaan Viesimo -osuuskunta, jonka toiminnan painopisteenä - ainakin aluksi - on ikäihmisten palveluiden järjestäminen omalla paikallisella vihreän hoivan mallilla.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden hieno peruste on paikallisuus ja ruohojuuritason ote. Taustalta löytyy usein yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat tarttuneet toimeen ja lähteneet ratkaisemaan yhteisön ajankohtaisia haasteita yhteistoiminnalla. Toiminta on usein pientä ja joustavaa, toimintaympäristön muutoksissa eläen. Maaseudulla yhtymäpinta kylätoimintaan on läheinen, ja yhteiskunnallinen yritys voikin usein olla luonteva tapa kanavoida kylätoiminnan taloudellinen toiminta.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat myös hyviä strategisia kumppaneita julkiselle sektorille. Molempien tavoitteet ovat samansuuntaisia, eikä taustalla ole ajatusta voitonmaksimoinnista vaan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen.

Yhteiskunnallisen yrittämisen filosofia sopii erinomaisesti maaseudulle. Tutkija Hanna Moilasen sanoin: Yhteiskunnallisen yrittäjyyden hybridimalleissa voidaan yhdistää yksityisen sektorin tehokkuus, julkisen sektorin turvaama jatkuvuus ja kansalaisyhteiskunnan voimavarat.

Kirjoittaja: Tauno Linkoranta, erityisasiantuntija, Kansalaistoiminnan verkosto, MANE