Tulosta
 
*

Kansalainen SOTE-uudistuksen pyörteissä

Maan hallitus on asettanut tavoitteeksi tulevien maakunnallisten palveluiden tuotannon monipuolistamisen. Ajatuksena on, että maakunnat pystyvät parhaiten vastaamaan tavoitteen toteutumisesta. Lainsäädännöllä ja maakuntien päätöksillä on varmistettava, että eri palveluiden tuottajilla – myös kolmannella sektorilla – on tasavertaiset toimintaedellytykset maakuntatasolla toimittaessa.

Näissä keskusteluissa on nostettava esille kysymys siitä, paranevatko kansalaisten palvelut oikeasti ja miten uudistuksissa otetaan huomioon harvaan asutun maaseudun erityispiirteet. Toteutuuko valinnanvapaus ja mihin valinnanvapauden korostaminen voi johtaa? Onko kansalaiselle vaihtoehtoisia palveluja, joista hän voi valita? Ja mitkä palvelut ovat syytä jättää julkisen vallan toteutettavaksi? Kaikilla ei ole myöskään yhtäläisiä resursseja tehdä valintoja, joihin heitä velvoitetaan.

Liian suurilla kilpailutuskokonaisuuksilla pienten palvelutuottajien on vaikea päästä  edes tarjoamaan palveluitaan. Riskinä on, että suurilla kilpailutuskokonaisuuksilla tehtävät valuvat kansainvälisille pörssiyhtiöille. Lopputulos ei saa olla, että otetaan rusinat pullasta ja harvaan asutun alueen palvelut heikkenevät entisestään. Siksi kilpailutuksien suunnittelu on tehtävä erittäin huolella.

Lisäksi on käytävä keskustelua siitä, toteutuuko demokratia ja miten kansalaiset tulevat saamaan äänensä kuuluville. Hallinnon laajentuessa vaarana on, että ihmiset menettävät mahdollisuutensa osallistua päätöksentekoon ja vaikutusmahdollisuudet heikkenevät entisestään.

Arviot Englannissa ja Ruotsissa toteutettujen julkisten palvelujen uudistamisen vaikutuksista kansalaisten valinnanvapauden kehitykseen ovat huolestuttavia. Tutkija Aila-Leena Matthieksen mukaan uudet toimintamallit pikemminkin haurastuttavat eri toimijoiden välistä yhteistoiminnallista kumppanuutta. Ne tuottavat myös uudenlaisen alistetun palvelunkäyttäjän, jolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ”valita” palvelu, johon hänellä on vain hyvin vähän vaikutusvaltaa. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja valinnanvapaus eivät ole käytännössä lisääntyneet. Julkiset palveluperiaatteet, tasa-arvoisuus, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, yhteisvastuullisuus ja eri intressiryhmien vaikutusmahdollisuudet, ovat olleet vaikeita sovittaa yhteen.

Maaseudun palvelujen tuottaminen edellyttää uudenlaisten palvelumuotojen käyttöönottoa.  Tarvitaan paikallista palveluyrittäjyyttä, joka tuottaa palveluja lähilogistisesti ja kustannustehokkaasti.   Palvelutuotannon turvaamiseksi myös vapaaehtoistoiminnan tukeminen on välttämätöntä. Tällöin sosiaalinen vastuu, yhteisöllisyys ja omaehtoisuus nousevat merkittävään asemaan. Tarvitaan yhä useammin sellaisia uusia toimijoita, jotka kykenevät operoimaan kannattavasti pienillä katteilla, ja joiden tavoitteena ei ole voiton saanti vaan itse palvelu ja sen yleishyödyllisyys.  Nyt tarvitaan yhteiskunnallista yritystoimintaa rohkeasti tukevaa otetta.

Kirjoittaja: Veli-Matti Karppinen, toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry