Tulosta
 
*

Johtaako valinnanvapaus eriarvoisuuden syvenemiseen?

Tehokkuutta hajauttamalla tulevaisuuden maakuntahallinnossa –seminaarissa (13.9.2016) käsiteltiin maakunta- ja sote-uudistusten maaseutuvaikutuksia. Puheenvuoroissa pohdittiin, paranevatko kansalaisten palvelut, toteutuuko valinnanvapaus ja mitä valinnanvapauden korostaminen tarkoittaa harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta. Lisäksi kysyttiin, miten demokratia toteutuu ja miten kansalaiset tulevat saamaan äänensä kuuluville.

Kuten moni alustaja totesi, valinnanvapauden toteutumisen edellytyksenä on se, että sote-palvelujen tuottajiksi ilmoittautuu useita palveluntarjoajia. Harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta ongelmallista on se, että yritykset hakeutuvat voittojen perässä tuottoisille markkinoille. Näin valinnanvapautta syntyy sinne, missä asiakkaita on eniten. Lisäksi valinnanvaraa syntyy arvatenkin sellaisiin palveluihin, joiden järjestämisestä koituvat menot ovat pienimmät ja tulot suurimmat. Pelättävissä on myös, että ongelmia ei pyritä ehkäisemään ennalta, sillä se ei ole yritysten näkökulmasta tuottavaa bisnestä. Sairauksilla ja sosiaalisilla ongelmilla tehdään rahaa vasta sitten, kun niiden hoitaminen on riittävän kallista.

Valinnanvapauden korostaminen siis laajentaa ja monipuolistaa sekä kotimaisten että kansainvälisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia sote-palveluissa. Odotettavissa on, että suurten toimijoiden asema vahvistuu ja pienten paikallisten toimijoiden mahdollisuudet heikentyvät. Ideaa myydään meille tavallisille kansalaisille asiakaslähtöisyydellä ja yksilönvapaudella. Valinnanvapaus ja alueellinen tasavertaisuus ovat kuitenkin vaikeasti yhdistettävissä. Kun palveluita lähdetään järjestämään ”ihminen edellä”, tarkoittaa se käytännössä sitä, että maaseudulla asuvat ihmiset kulkevat entistä pidempiä matkoja palveluiden perässä.

Sosiaalityön professori Aila-Leena Matthies Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta korosti sitä, että Suomessa tehdään parhaillaan valtavaa uudistusta olemattoman tutkimustiedon pohjalta. Tutkimuksista ei ehkä puhuta siitäkään syystä, etteivät tutkimustulokset muista maista ole olleet kovin rohkaisevia. Esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa palvelutuotannon kilpailuttamisella ja valinnanvapaudella ei ole saavutettu toivottuja tuloksia. Kilpailutus ei ole merkinnyt säästöjä, eivätkä palveluiden laatu ja joustavuus ole parantuneet. Palveluvalikoima on päinvastoin supistunut, sillä palveluntuottajia kiinnostavat vain ne ryhmät, jotka tarvitsevat paljon ja kalliita palveluja.

Näyttöä ei ole myöskään siitä, että kansalaisten asema kuluttajina olisi vahvistunut. Sen sijaan on havaittu, etteivät varsinkaan sosiaalipalveluja tarvitsevat hyödynnä valinnanmahdollisuuksiaan. Tämä johtuu siitä, ettei kaikilla ole yhtäläisiä resursseja tehdä valintoja, joihin heitä velvoitetaan. Tyypillisesti kaikkein köyhimmät, vähiten koulutetut ja laajoja perhevastuita kantavat kansalaiset saavat vähiten tietoa palveluista ja hyödyntävät muita harvemmin valinnanvapauttaan.

Uudistusten myötä kansalaiset ovatkin vaarassa menettää vaikutusmahdollisuutensa heitä koskevissa asioissa. Suurella osalla ihmisistä ei ole kanavia, joiden kautta he voisivat saada äänensä kuuluville. Hallinto ja päätöksenteko etääntyvät ja kansalaiset voivat vaikuttaa omiin palveluihinsa enää vain asiakkaan roolissa.

Kirjoittaja: Maarit Sireni, erityisasiantuntija, Maaseutupolitiikan elämänlaatuverkosto