Tulosta
 
*

Hajauttamalla tehokkuutta tulevaisuuden maakuntahallinnossa – seminaariesitelmien yhteenvetoa

Hajauttamalla tehokkuutta tulevaisuuden maakuntahallinnossa -seminaarissa 13.9.2016 pohdittiin tulevaa maakuntahallintoa harvaan asutun maaseudun näkökulmasta.

Maakuntauudistuksen yksi haastava, mutta hyvä, tavoite on turvata yhdenmukaiset palvelut koko Suomessa. Näin halutaan vähentää ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja luoda samalla asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut. Keskeinen tavoite on supistaa julkisen sektorin kestävyysvajetta 3 mrd € vuoteen 2029 mennessä. Haasteelliseksi tehtävän tekee maan eri osien erilaiset olosuhteet. Erilaisia alueita on myös harvaan asutun maaseudun sisällä.

Avoimia kysymyksiä on paljon ja niitä ratkotaan parhaillaan useissa työryhmissä kaikissa Suomen maakunnissa. Työryhmien jäsenten erilaiset näkökulmat vaikuttavat myös tehtävän onnistumiseen. Osa jäsenistä kantaa huolta omasta asemastaan uudessa organisaatiossa. Kokonaisuudessaan noin 215 000 henkilötyövuotta siirtyy maakunnille. Osa työryhmien jäsenistä pohtii kuitenkin jo aidosti sitä, miten palvelut tuotetaan jatkossa.

”Keskeistä tehtävässä onnistumiselle on se, osataanko ja uskalletaanko ottaa hyvät keinot käyttöön uudistuksessa”, painotti Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Tytti Määttä. Hän myös toivoi, että lähipalvelut määriteltäisiin uudistuksessa. Huolestuttavaa on, että politiikkatoimenpiteiden vaikutukset tulevat olemaan voimakkaimpia juuri harvaan asutulla maaseudulla.

Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen kertoi, että maakunnan on julkisesti ilmoitettava palvelulupaus, joka antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Palvelulupaus ei kuitenkaan ole juridisesti sitova.

Onnistunut sote-uudistus tarkoittaa Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkisen mukaan mm. seuraavaa:
  • valtaa siirtyy maakunnille, mutta STM ohjaa edelleen tarkoin päätöksentekoa: miten uusissa maakunnissa siis päätetään palveluverkosta?
  • valinnanvapaus edellyttää todellisia markkinoita
  • tarvitaan julkista tuotantoa, jos markkinat eivät toimi
  • digitaalisuus on suuri ja tuntematon mahdollisuus; se voi vähentää pitkien etäisyyksien ongelmia, mutta ei poista niitä kokonaan; digitaaliset palvelut edellyttävät myös toimivaa laajakaistaa
  • erikoissairaanhoidon ja päivystyksen saavutettavuus on turvattava harvaan asutullakin maaseudulla
  • rahoitus: otetaanko pitkät välimatkat ja harva-asutus huomioon, kun maakuntien sote-rahoituksesta päätetään?
Professori Aila-Leena Matthies Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta painotti, että ihminen ei halua kokea nöyryytystä palvelujen ja sosiaaliturvan hakemisessa. Hänen mukaansa maaseudulle ei välttämättä synny valinnanvapautta. Ihmiset käyttävät jo nyt sotessa olevaa valinnanvapautta todella vähän hyväkseen. He ovat tyytyväisiä siihen, että yleensä saavat palveluja.

Seminaarin materiaalit löytyvät täältä.

Kirjoittaja: Tarja Lukkari, erityisasiantuntija, Harvaan asutun maaseudun verkosto