Tulosta
 

Korvesta ja valtateiltä 2/2016 teemana Tehokkuutta hajauttamalla tulevaisuuden maakuntahallinnossa

joulukuu 2016

Pääkirjoitus


Maakuntahallintouudistukseen liittyy monia erittäin aiheellisia pelkoja, vaikka periaate vahvasta maakunnallisesta organisaatiosta onkin hyvä. Oma suurin huoleni liittyy siihen, miten peruslaillinen demokratia voi toteutua tiukassa ministeriöiden substanssi- ja resurssiohjauksessa? Kyseessä on sentään liki 20 miljardia euroa julkisia varoja, joiden käytöstä päättäminen edellyttää hyvin toimivia demokraattisia toimielimiä ja luottamushenkilö- järjestelmää. Tulevat maakuntavaltuustot ja hallitukset pannaan siis paljon vartijoiksi. Lue lisää >>

HAMA-harakka

*

Kansalainen SOTE-uudistuksen pyörteissä


Maan hallitus on asettanut tavoitteeksi tulevien maakunnallisten palveluiden tuotannon monipuolistamisen. Ajatuksena on, että maakunnat pystyvät parhaiten vastaamaan tavoitteen toteutumisesta. Lainsäädännöllä ja maakuntien päätöksillä on varmistettava, että eri palveluiden tuottajilla – myös kolmannella sektorilla – on tasavertaiset toimintaedellytykset maakuntatasolla toimittaessa. Lue lisää >>

Hajauttamalla tehokkuutta tulevaisuuden maakuntahallinnossa – seminaariesitelmien yhteenvetoa


Hajauttamalla tehokkuutta tulevaisuuden maakuntahallinnossa -seminaarissa 13.9.2016 pohdittiin tulevaa maakuntahallintoa harvaan asutun maaseudun näkökulmasta. Lue lisää >>

Siun sote – maakuntauudistuksen esisoitto Pohjois-Karjalassa


Pohjois-Karjalan kunnat päätyivät sote-uudistuskeskustelun alettua nopeasti omaan toimintamalliin, jossa koko sote-palvelutuotanto siirretään uudelle maakunnalliselle kuntayhtymälle. Maakuntauudistuksen nopean etenemisen myötä samaan kokonaisuuteen päätettiin ottaa myös pelastustoimi. Siun sote -organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta. Lue lisää >>

Sujuva arki vaatii toteutuakseen toimivia lähipalveluita


Mitä sote:n valinnanvapaus tuo harvaan asutulle maaseudulle? Siinä kysymys, johon tässä vaiheessa uudistuksen valmistelua on hyvin vaikea vastata. Harvaan asutun maaseudun palvelumarkkinat ovat yleisesti ohuet, toki toimialasta riippuen. Väestöpohjan ollessa pieni ja välimatkojen pitkiä, harvaan asutun maaseudun palveluratkaisut poikkeavat usein taajaan asuttujen alueiden ratkaisuista. Lue lisää >>

Johtaako valinnanvapaus eriarvoisuuden syvenemiseen?


Tehokkuutta hajauttamalla tulevaisuuden maakuntahallinnossa –seminaarissa (13.9.2016) käsiteltiin maakunta- ja sote-uudistusten maaseutuvaikutuksia. Puheenvuoroissa pohdittiin, paranevatko kansalaisten palvelut, toteutuuko valinnanvapaus ja mitä valinnanvapauden korostaminen tarkoittaa harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta. Lisäksi kysyttiin, miten demokratia toteutuu ja miten kansalaiset tulevat saamaan äänensä kuuluville. Lue lisää >>

Miten harvaan asutulla maaseudulla toimivat hyvät käytännöt pärjäävät soteuudistuksessa?

*

Ikäihmisten perhehoito luo uusia mahdollisuuksia maaseudulle


Arjen mielekkyyttä ja turvaa, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia sekä työtä maaseudulle – mm. näitä mahdollisuuksia tarjoaa ikäihmisten perhehoito.  Lue lisää >>

Enemmän terveyttä samalla rahalla


Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa sote-palvelujen saatavuutta ja kustannustehokuutta – siis enemmän terveyttä samalla rahalla. Suomen Yrittäjät uskoo, että uudistuksen avain on valinnanvapaus. Se on koko sote-uudistuksen suurin muutosvoima ja antaa mahdollisuuden säilyttää sote-palvelut myös harvaan asutuilla alueilla. Lue lisää >>
*

Esimerkkejä maaseudun hajautetuista palvelumalleista


Harvaan asutulla maaseudulla on kehitetty vuosien myötä erilaisia hyviä palvelumalleja. Monet niistä turvaavat palvelujen saavutettavuuden alueella ja niiden toivoisi sote- ja maakuntauudistuksen myötä leviävän muuallekin Suomeen. Aina ei tarvitse luoda uutta vaan voi soveltaa olemassa olevia malleja paikallisiin oloihin soveltuvaksi. Lue lisää >>

Yhteiskunnallinen yritys harvaan asutun maaseudun palveluntuottajana


Yhteiskunnallinen yrittäjyys on käsitteenä Suomessa melko uusi, ja käytännössä termi on vakiintunut vasta 2010-luvun alussa. Yhteiskunnallisia yrityksiä maassamme on kuitenkin ollut jo paljon pidempään, sillä toimintaa määrittää pyrkimys ehkäistä ja hoitaa niitä ongelmia, joita ei voida markkinalähtöisesti ratkaista. Näin syntyivät aikoinaan ensimmäiset osuuskunnat ja osakeyhtiöt kylille, ja yhtä lailla niitä voidaan perustaa myös tänään alueille, joilta palvelut ovat karanneet. Lue lisää >>

HAMA-uutiset

*

Arkisto